Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Hoitamaton piha tulee kalliiksi asuinkiinteistöille

Siistit, hoidetut ja viihtyisät pihat lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä asuinympäristöönsä ja lisäävät kiinteistöjen arvoa. Säännöllisesti hoidetun pihan hoitokustannukset tulevat halvemmaksi kuin pihan hoitamatta jättäminen ja kunnostaminen jälkeenpäin. Asuinkiinteistöt voivat säästää jopa lähes 10 000 € (sis. alv) panostamalla pihojen hoitoon.

Rakennetut viheralueet, kuten pihat, tarvitsevat hoitoa. Valmistumisen jälkeiset kaksi-kolme vuotta ovat erityisen tärkeitä pihan hoidon kannalta, jolloin viheralueet tarvitsevat erityistä huomiota ja säännöllistä hoitoa. Mitä paremmin alkuajan hoito tehdään sitä helpompaa ja kustannustehokkaampaa jatkohoito on.  

Kustannuserot käyvät ilmi Heidi Kiurun opinnäytetyössä Asuinkiinteistöjen viheralueiden hoidon jatkuvuuden takaaminen. Tehdyssä kustannusvertailussa pihan säännöllisen kahden vuoden takuuajanhoidon kustannukset ovat 8000 € (alv. 0 %). Kun piha jätetään hoitamatta ja peruskunnostetaan parin kolmen vuoden jälkeen, kustannukset voivat helposti jopa tuplaantua. Säännöllisesti hoidettujen pihojen hoidon hinta asuinneliöittäin laskettuna kahdelta vuodelta oli halvimmillaan 1,18 € (alv. 0 %), kun hoitamattoman ja peruskunnostetun pihan neliöhinta oli yli 5,25 € (alv. 0 %).  

Kaavio kustannuksista taloyhtiöittäin. 

Viheralueiden takuuaikaisiin hoitotöihin kuuluvat mm. nurmialueiden hoito, istutusten kastelu ja kitkentätyöt, lannoitukset, reunojen kanttaukset, kuolleiden taimien uusinnat ja puiden ja pensaiden leikkuut. Puiden sidonnoista ja tuennoista on myös syytä pitää huolta takuuaikana ja poistaa tuennat kun niitä ei enää tarvita. Jos pihalla on paljon erityistä hoitoa vaativia kasvillisuusrakenteita kuten perennavaltaisia alueita, maksaruohomattoja, kunttaa tai niittyä, kannattaa hoidon suhteen olla erityisen valppaana. 

Miksi pihoihin kannattaa panostaa? 

Kiinteistöpihat ovat merkittävä osa kaupunkivihreää ja tärkeitä lähiympäristöjä asukkaille. Erityisesti lapsille ja vanhemmalle väestölle kotien läheisyydessä olevat viheralueet ovat erityisen tärkeitä, koska mahdollisuutta lähteä kauemmaksi ei välttämättä ole. Laadukkaasti suunniteltu ja rakennettu sekä hyvin hoidettu piha nostaa myös pientalokiinteistön ja kerrostalohuoneiston hintaa sekä lyhentää asunnon myyntiaikaa.  

Tehdyssä vertailussa pihojen hoitotasosta käy selkeästi ilmi, että viheralueet kannattaa hoitaa niin hyvin, että niitä ei tarvitse heti korjata. Hoitamatta jättäminen ja niiden korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa kuin säännöllinen ammattitaitoisen hoidon tilaaminen. Kestävän kehityksen mukaista on myös se, että jo kertaalleen istutettuja taimia ei tarvitse vaihtaa uusiin vain sen vuoksi, ettei niitä hoideta.   

–  Jos piha tarvitsee hoitoa, kannattaa kääntyä viheralan ammattilaisten puoleen. Monet viheralan yritykset ja ammattilaiset tarjoavat hoito- ja konsultointipalvelua pihojen oikeaoppiseen hoitoon. Jo nopea konsultointikäynti voi olla ratkaiseva pihan kunnon ja hoitokustannusten kannalta, toteaa Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Annina Vuorsalo

Hallittua hoitamattomuutta  

Uutta suuntausta hoitotöihin tuovat esimerkiksi dynaaminen istutussuuntaus, Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin huomioiminen ja pelastetaan pörriäiset- tyyppisen ajattelutavan lisääntyminen. Esimerkiksi leikkaamaton nurmikko ei ole aina huonosti hoidettu vaan saattaa olla niittynurmikkoa tai siirtymävaiheessa niityksi. Hallittu hoitamattomuus ei siis tarkoita huonosti hoidettua vaan on tarkoituksenmukaista toimintaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tämän tyyppisen hoitotavan yleinen hyväksyntä vaatii keskustelua ja yleistä asennemuutosta siihen, mikä katsotaan hyvin hoidetuksi viheralueeksi. 

Lue lisää:  

Heidi Kiuru: Asuinkiinteistöjen viheralueiden hoidon jatkuvuuden takaaminen  

Viheralan ammattilaisten yhteystiedot: Vihreä Kirja 2021  

Lisätietoja:  

Heidi Kiuru, hortonomi (YAMK), Viher-Pirkka Oy, heidi.kiuru(at)viherpirkka.fi, p. 044 045 8009 

Annina Vuorsalo, toiminnanjohtaja, Viherympäristöliitto ry, 040 197 1273, annina.vuorsalo(at)vyl.fi