Kaupunkien kasvilajistoa on monipuolistettava

Viherympäristöliiton valtakunnallisilla Viherpäivillä ulkomaiset luennoitsijat muistuttivat kaupunkien kasvilajiston monipuolisuuden tärkeydestä. Ilmastonmuutoksen edetessä kasvituholaisten määrä tulee kasvamaan ja siitä syystä yksipuoliset kasvi-istutukset ovat vaarassa tuhoutua. Viherpäiville kokoontuu lähes 1500 ammattilaista kahdeksi päiväksi 12.-13.2. Jyväskylän Paviljonkiin.

– Kun puulajien määrä kaupungeissa on rajallinen, tautien ja tuholaisten kaltaiset häiriöt voivat olla vahingollisia kaupunkien ekosysteemipalveluille. Jatkossa kasvilajistoa on monipuolistettava kasvituholaisriskien sietokyvyn lisäämiseksi, tutkija Henrik Sjöman Ruotsin maatalousyliopistosta muistuttaa.

Ruotsissa on käynnissä tutkimuksia, joissa etsitään uusia lajeja kaupunkiympäristöön, erityisesti uusia puulajeja. Uusia lupaavia lajeja on löytynyt tutkimusmatkoilla Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Romaniassa, Azerbaidzanissa ja Georgiassa. Tutkimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota puiden kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluja ja puiden kykyyn kasvaa erilaisissa kaupunkiympäristöissä.

Istutussuunnittelu on välttämätöntä

Kasvien istutussuunnittelun ja kaupunkien viheralueiden hoidon professori Nigel Dunnett Sheffieldin yliopistosta Iso-Britanniasta kertoo villin luonnon inspiroivan häntä. Luonto herättää voimakkaita tunnereaktioita. Hän seuraa luonnon kiertokulkuja ja kasvien kasvuvoimaa.

– Kasvien istutussuunnittelu tulee mieltää taiteen kehykseen, usein istutussuunnittelu nähdään vain toiminnallisena ratkaisuna – tapana täyttää tyhjä tila. Istutussuunnittelu tulee nostaa samalla tasolle muiden taiteen lajien kanssa, Dunnett vaatii.

– Haluan avata uusia mahdollisuuksia luovalle ekologiselle suunnittelulle keskellä moderneja kaupunkeja.  Lähtökohtana, että jos haluamme puuttua kaupunkien laajenemiseen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin, täytyy tuoda luonto, maaperä, kasvillisuus takaisin kaupunkeihin, Nigel Dunnatt jatkaa.

– Siksi etenkin kattoihin, seiniin, asfalttiin, pysäköintialueisiin, katuihin, yrityspuistoihin ja kaupalliseen kehitykseen pitää keskittyä.

Suomessa lajistoa on alettu laajentaa

Helsingissä katualueille on istutettu soveltuvia kaupunkipuulajeja kahteen ”katupuuarboretumiin”, Vartiokylän Vartioharjuntielle ja Laajasalon Reiherintielle. Vartioharjuntielle on istutettu 12 ja Reiherintielle 26 puulajia tai -lajiketta. Molemmissa kohteissa on lajeja, joita ei ole aiemmin kokeiltu.

–  Mustilan arboretumin kanssa on käynnistetty yhteistoimintahanke, jossa on istutettu noin 2000 tainta 25 näyttävästä puu- ja pensaslajista, joista Mustilassa on hyväksi havaitut lisäyslähteet, suunnitteluasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupungilta kertoo.

– Dynaamisten perennaistutusten aalto on aiheuttanut kasvisuunnitteluun periaatteellisen muutoksen: kasvilajeja voidaan istuttaa runsaasti ja kerroksellisesti ja niin, että kasvilajeilla on erilaisia rooleja, Tegel jatkaa.

– Kasvitietämyksen kartuttaminen on nyt tärkeää ja siksi uusia kokeiluistutuksia seurataan ja niistä tehdään raportteja. Mukaan tarvitaan suomalaiset taimistot kasvattamaan tulevaisuuden taimia.

Toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen Mustilan Arboretumista kertoo, että arboretumilla on 120 vuoden kokemukset eri puulajeista. Suuri osa vanhoista kasviaarteista on yhä kuitenkin jäänyt vain kasvikokoelmien ja asiaan vihkiytyneiden kasviharrastajien iloksi.

–  Kaikkien tulisi tiedostaa, että istutettavien taimien teknisen laadun lisäksi huomiota tulee kiinnittää taimien sisäiseen laatuun – kasvien perimään, joka ohjaa sen kasvua, rakennetta, terveyttä ja menestymistä koko kasvin elinajan, Reinikainen painottaa.