Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kaupunkivihreällä tulvia ja saastumista vastaan - Puunhalausviikko 21.-27.8.2023 muistuttaa puiden merkityksestä kaupunkiympäristössä

Puut vaikuttavat ympäristön laatuun monin eri tavoin ja lisäävät viihtyisyyttä. Kaupunkiympäristössä ja taajamissa puut vähentävät tiiviin rakentamisen mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja, kuten melua, kuumuutta, saasteita ja tulvia.

Suuri puu voi ottaa maasta jopa 500 litraa vettä vuorokaudessa 

Rakennetussa ympäristössä on runsaasti läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia ja kattopinta-alaa, joilta sade- ja sulamisvesi valuvat pintoja pitkin vesistöihin ja sadevesiviemäreihin. Pintoja pitkin valuva hulevesi sisältää muun muassa liikenteestä peräisin olevia haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä. Puilla voi olla suuri rooli kaupunkien hulevesien hallinnassa, sillä suuri puu voi ottaa maasta jopa 500 litraa vettä vuorokaudessa. Vedenotto ja lehtien kautta tapahtuva veden haihdunta säätelevät tehokkaasti pienilmastoa.  

Erityisesti kovien sadekuurojen aikaan puut ja muu kasvillisuus pienentävät viemärijärjestelmien kuormittumista. Puulajeista erityisesti rauduskoivu on paljon vettä kuluttava puu. Puun vedenottoon vaikuttavat muun muassa puun koko ja terveys sekä puulaji, vuodenaika ja ilmastolliset seikat.  Veden mukana puu ottaa maasta kasvuun ja elintoimintoihinsa tarvittavia ravinteita, jotka muuten saattaisivat kulkeutua ravinnepäästöinä pintaveteen ja vesistöihin aiheuttaen rehevöitymistä. Juurten vedenotolla onkin tärkeä merkitys niin maan vesitalouden kuin ravinteiden suodattumisen kannalta.  

Puut tarjoavat edullisen ja monia hyötyjä tuottavan ratkaisun hulevesien hallintaan. Harmaan infrastruktuurin, eli rakennettujen sadevesiviemäreiden ja maanalaisten hulevesitunneleiden ylläpito ja korjaaminen voivat olla kaupungeissa suuri kustannuserä, kun taas vihreän infrastruktuurin, eli esimerkiksi viheralueiden avulla hulevesiä voidaan hallita edullisemmin. Harmaan infrastruktuurin ratkaisut täyttävät tyypillisesti vain yksittäisen tarpeen, kun taas vihreä infrastruktuuri ratkaisee monia kaupungistumisen haasteita saman aikaisesti. Hulevesien hallinnan lisäksi puut ja muu vihreä infrastruktuuri lisäävät katujen viihtyisyyttä ja edesauttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Rakennetussa ympäristössä tarvitaan molempia; vihreä- ja harmaa infrastruktuuri täydentävät toisiaan.  

Halaa puuta, arvosta terveellistä ja turvallista lähiympäristöäsi 21.-27.8.2023!  

Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Puunhalausviikko kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään, kuten puistoja, metsiä ja luontopolkuja. 

Osallistuminen on helppoa! Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Jaa oma halauksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko. Halauskuvia päivitetään Puunhalausviikon Instagramiin: @Puunhalausviikko

Tämän vuoden teemana on terveellinen ja turvallinen ympäristö. Puunhalausviikon verkkosivuille on koottu teematietoa aiheesta ja vinkkejä puunhalausviikon viettoon viikon jokaiselle päivälle. 

Puunhalausviikon järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Kampanja on myös osa Suomen luonnon päivän tapahtumia. Tänä vuonna teemaviikko on esillä myös Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaaleilla 26.8. Oodissa ja sen lähiympäristössä. 

Lisätiedot: 

Eeva-Maria Tuhkanen, erikoistutkija, FT, Luonnonvarakeskus  
eeva-maria.tuhkanen(at)luke.fi, p. +358 29 532 6595 

Emilia Marila, arboristi, hortonomi (AMK) ja MMM-opiskelija  
Suomen Puunhoidon Yhdistys ry 
emilia.marila(at)helsinki.fi 

Liittyvät uutiset