Kaupunkivihreän ekosysteemipalveluille löytyy eurohinta

Viherympäristöliiton Viherpäivien yhdestä mielenkiintoisimmista luennoista piti ekologi, professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Hän pureutui Viherpäivien pääteemaan Vihreän hinta kertomalla kaupunkien tarjoamien ekosysteemipalveluiden rahallisesta arvosta.

– Kaupunkien viheralueita voidaan pitää ekosysteemikeitaina. On tärkeää huomata, että kasvillisuus on vain osa ekosysteemikavalkadia. Puistojen ja puutarhojen maaperällä on vähintään yhtä tärkeä rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana. Useimmiten kasvillisuus ja maaperä yhdessä vastaavat pääosasta ekosysteemipalveluita, Heikki Setälä kertoo.

Heikki Setälä painotti esityksessään kaupunkiviheralueiden merkitystä mm hulevesihaittojen lieventämisessä, ilman hiilidioksidipitoisuuden vähentämisessä, hiilen ja ravinteiden varastoinnissa ja ilman laadun parantamisessa. Hän toi esille myös muut merkitykset, kuten ihmisten terveyteen liittyvät ja kulttuuriset vaikutukset.

Heikki Setälä on selvittänyt kaupunkiviheralueiden ekosysteemipotentiaalia erilaisissa kaupunkimiljöissä kolmella eri mantereella. Hänen mukaansa kaupunkipuistojen kyky tarjota ekosysteemipalveluita on pääpiirteiltään sama maantieteellisestä sijainnista huolimatta.

– Kenties eniten kansainvälistä kiinnostusta on saanut kaupunkiviheralueiden puuston ja maaperän kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia eli sitoa eloperäistä ainesta maaperään ja vaikuttaa viilentävästi kaupunki-ilmastoon. Tutkimustemme mukaan suomalaisessa hyvin hoidetussa kaupunkipuistossa puistopuiden arvo puubiomassaan sidotun ilman hiilidioksidimäärän mukaan laskettuna on 4 200 € / hehtaari. Esimerkiksi Helsingissä, jossa hoidettuja kaupunkipuistoja on noin 7 000 hehtaaria, puistopuiden ekosysteemipalveluarvo on lähes 30 miljoonaa euroa. Puistopuiden vuosittain kasvuunsa sitoman hiilen määrä vastaa noin miljoonaa euroa. Kaupunkipuistojen maaperään on sitoutunut huomattavasti runsaammin hiiltä kuin kasvillisuuteen. Helsingin puistoissa määrä vastaa euroiksi muutettuna yli sadan miljoonan euron ekosysteemipalveluarvoa.

Rakentamisen yhteydessä menetetään ekosysteemipalveluita

Heikki Setälä muistuttaa, että rakentamisen yhteydessä arvokkaan, hiilidioksidipitoisen pintamaan poistamisen yhteydessä menetetään merkittäviä määriä hiiltä, rahallisesti arvioituna merkittäviä summia.

– Kaupunkimaiden arvokkaan hiilensitomiskyvyn eli ekosysteemipalvelun voidaan katsoa päättyvän maanpinnan pinnoittamisessa ja muun rakennustoiminnan yhteydessä, Setälä tiivistää.

Heikki Setälä painottaa, että kaupunkimaiden pinnoittamisen yhteydessä syntyy hulevesiin liittyviä ekologisia ja ekonomisia haasteita.

– Olemme laskeneet, että Helsingin ja Lahden kaupunkien keskusta-alueilla sijaitsevan yhden hehtaarin kokoisen viheralueen rahallinen arvo pelkästään hulevesien imeyttämisessä on lähes 300 000 euroa vuodessa. Eli tämän kokoisen viheralueen tuottaman ekosysteemipalvelun kompensoiminen rakennetulla infrastruktuurilla (maanalainen hulevesiverkosto ja siihen liittyvä ylläpitokustannus) tuovat kaupungille lähes kolmannesmiljoonan euron vuosittaiset tappiot, Setälä kertoo.

Puiden koko ja latvuksen koko tärkeää

Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen LUKE:sta kertoi kaupunkipuiden mininaisista vaikutuksista ja merkityksistä. Ekosysteemipalveluiden tuottamisen näkökulmasta merkityksellistä on puiden määrä ja koko.

–  Monet ympäristövaikutukset, kuten hiilensidonta, veden haihdutus ja viilentäminen sekä ilmansaasteidensitominen, riippuvat suoraan puun elävän latvuksen koosta eli kokonaislehtipinta-alasta. Puuston lehtipinta-alan määrää kuvaa latvuspeittävyys maapinta-alaa kohti. Esimerkiksi Lontoo ja Malmö ovat asettaneet latvuspeittävyystavoitteeksi 25 prosenttia kaupungin pinta-alasta, Tuhkanen kertoo.

Puiden määrä lisäksi on huomioitava puiden sijoittelu sekä puiden ikäjakauma ja monimuotoisuus.

Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä i-Tree-hanke, jossa arvioidaan kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden määrää Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Porissa. i-Tree Eco-ohjelmistolla mallinnetaan vuotuinen hiilensidonta, puissa oleva hiilivarasto ja näiden rahallinen arvo, uiden vähentämän huleveden määrä ja vaikutukset vältettyinä jätevesikustannuksina.