Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Miksi yksityinen yritys ei kelpaa kunnan vihertöihin?

Vihertyöt pääsevät lähiviikkoina täyteen vauhtiin. Puistoissa ja muilla yleisillä alueilla kuntien viheralueita hoitavat lähes aina kunnan omat työntekijät, kertoo INFRA ry:n teettämä selvitys. Paikallisten yritysten osaaminen jää pitkälti hyödyntämättä kunnissa.

Vihertöistä vastaa kunnan oma palvelutuotanto keskimäärin seitsemässä kunnassa kymmenestä. Yrityksillä teetetään alle kolmasosa töistä. Yksityisten hoitamasta osuudesta selvä enemmistö, kaksi kolmasosaa, on pienten ja keskisuurten paikallisyrittäjien tekemää.

Tiedot ilmenevät INFRA ry:n Taloustutkimuksella teettämästä kuntainfraselvityksestä.

”Vihertyöt ovat kunnan verokertymää kartuttavaa paikallistoimintaa, ja paikallisyritykset palkkaavat kesätöihin alueen nuoria, mutta jostain syystä niiden panos ei kelpaa”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö ihmettelee.

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi uskoo, että yksityisellä sektorilla olisi erittäin hyvät edellytykset tehdä jatkossa enemmän vihertöitä kunnille.

”Viheralan yritystoiminta on voimistunut ja monipuolistunut nopeasti. Koko alan arvo on 2 miljardia ja yritysten liikevaihto 1,2 miljardia euroa. Kuntien tuottajaorganisaatioiden liikevaihto on noin 120 miljoonaa ja viheralueiden nettokäyttökustannukset 200 miljoonaa euroa”, Närhi luettelee.

”Yrityksissä olisi kapasiteettia ja kykyä. Samalla kunnat voisivat saada viherpalveluihinsa uudenlaisia joustavuutta ja tuoreita innovaatioita.”

”Aletaan vaatia perusteluja”

EK:n tänään julkaisema Markkinat auki -raportti listaa 19 toimenpidesuositusta kilpailuongelmien korjaamiseksi. Syrjö ehdottaa vielä yhtä: Aletaan vaatia päteviä perusteluja.

”Esimerkiksi Helsingissä Staran nykymuotoinen toiminta pitäisi pystyä perustelemaan ääneen. Turussa vastaavan kaltainen toiminta yhtiöitettiin markkinoille. Vaihtoehtoja on, mutta meillä tehdään perinteisesti paljon asioita siksi, että niin on aina tehty”, Syrjö sanoo.

EK:n kyselyn mukaan moni yrittäjä kokee, että yksityisen sektorin kanssa kilpailevalle julkiselle toimijalle annetaan yksinoikeus tai muu kilpailuetu. Tieto on hälyttävä, varsinkin kun esimerkiksi kuntayhtiöiden liikevaihto on tuplaantunut vuosikymmenessä lähes 10 miljardiin euroon.

Kyse on pitkälti asenteista ja politiikasta. Taloustutkimuksen infraselvityksen mukaan kunnissa hankintoja tekevät asiantuntijat ovat selvästi lautakuntien edustajia hanakampia hyödyntämään yksityissektoria yhdyskuntateknisissä töissä. Vihertyöt ovat tosin poikkeus; niissä luottamushenkilöt ovat avoimempia yksityistämiselle ja jakaisivat vihertyöt siten, että niistä vastaisi 57-prosenttisesti kunnan väki, muuten pääosin paikallisyritykset.

Taloustutkimus haastatteli 50 yhdyskuntateknistä kunnan asiantuntijaa. Lisäksi infrasta vastaavien lautakuntien luottamushenkilöille tehtiin kysely, johon vastasi 99 päättäjää. INFRA on Rakennusteollisuus RT:n jäsenliitto, jonka jäsenenä on myös viherrakentajia.

Taloustutkimuksen selvitys on luettavissa osoitteessa www.infra.fi.

Lisätietoja: 
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja
INFRA ry 
040 560 1803, paavo.syrjo@infra.fi

Seppo Närhi, pääsihteeri
Viherympäristöliitto
0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi

Liittyvät uutiset