Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Monimuotoisuus on muutakin kuin pörriäisiä

Monimuotoisuus tulisi ymmärtää laajemminkin kuin pörriäisten näkökulmasta. Kun huomioon otetaan muu eliökunta, nousevat tärkeiksi kasviryhmiksi myös pensaat ja puut.

Monivuotiset kasvit yhteyttävät, kasvavat ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia koko kasvukauden ajan. Hiili sitoutuu monivuotisten kasvien maanpäällisiin ja -alaisiin osiin vuosiksi, mikä myös parantaa maan kasvukuntoa sen humuspitoisuutta lisäämällä. Kestävissä istutuksissa on kerroksellisuutta ja runsautta. Niissä suositaan aluskasvillisuutta, perennoja, pensaita, köynnöksiä ja puita. Eri kasvityypit sitovat hiiltä eri aikaan vuodesta, havupuut jopa myöhään syksyllä ja ensimmäiset kukkivat perennat jo aikaisin keväällä.

Monivuotinen kasvillisuus rikastuttaa koko ekosysteemiä tarjoamalla pieneliöille, hyönteisille, matelijoille, linnuille ja nisäkkäille ruokaa, suojaa ja elintilaa. Viime aikoina istutusten monimuotoisuuden yhteydessä ovat korostuneet perhoset ja pölyttäjät. Ajatusten painopiste on perhospuutarhan perennoissa ja näyttävät laajat monilajiset koko kasvukauden kukkivat istutukset toimivatkin perhosten mesikasveina ja myös toukkien ravintokasveina.

Monimuotoisuus tulisi ymmärtää laajemminkin kuin pörriäisten näkökulmasta. Kun huomioon otetaan muu eliökunta, nousevat tärkeiksi kasviryhmiksi myös pensaat ja puut. Ne tarjoavat esimerkiksi linnuille ja nisäkkäille suojaa ja ravintoa.

Luonnontasapainon kannalta on tärkeää, että monipuolisella kasvillisuudella voidaan lisätä petojen erityisesti petohyönteisten määrää istutusalueilla. Esimerkiksi lehmukset, hevoskastanjat ja pähkinäpensaat kasvattavat petolude- ja pistiäiskantoja, millä on huomattava vaikutus tuhohyönteisten määriin, kertoo Taimistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja Jyri Uimonen.

Runsaat monilajiset istutukset ovat kestäviä kasvintuhoojia vastaan. Niille kehittyy luontaisesti ekologinen tasapaino hyöty- ja haittaeliöiden välille. Käytännön taimitarhaviljelyssä tämä on tullut käytännössäkin esille. Taimistoilla on tuotannossaan kymmeniä ja satoja eri lajeja ja lajikkeita. Tämän monimuotoisuuden ansiosta tulee hyvin harvoin tarvetta torjua kemiallisesti tuholaisia. Valitettavasti rikkakasvit eivät osaa ottaa huomioon monimuotoisuuden etuja. Tosin peittävät kasvustot ja sopivat väliviljelykasvit helpottavat rikkaongelmissakin.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry: 040-827 4833, jyri.uimonen(at)puutarhaliitto.fi

Taimistoviljelijät–Plantskoleodlarna ry on suomalaisten taimitarhojen yhteistyöjärjestö. Taimitarhaviljelyssä kasvatetaan monivuotisten kasvien taimia istutettavaksi lopullisille kasvupaikoilleen pihoihin, puistoihin sekä hedelmä- ja marjaviljelyksille. Lisätietoja: www.taimistoviljelijat.fi