Niityt ovat arvokkaita – niiden arvostusta on lisättävä

Suomalaiset perinnemaisemat – niityt ja kedot – ovat vähentyneet. Monissa kaupungeissa entisiä peltoja tai laidunalueita pidetään avoimina esimerkiksi hoidettuina niittyinä tai maisemapeltoina, kun perinteinen maanviljely on loppunut. Tämä on tärkeää, koska ilman hoitoa nämä monien hyönteisten ja muiden lajien elinympäristöt katoaisivat.

–  Niittyjen monipuolista merkitystä ei ole täysin tiedostettu. Kun monissa kunnissa on osia puistojen nurmikoista annettu vähitellen muuntua niityiksi, asukkailta on saatu palautetta hoitamattomuudesta. Tavoitteena on kuitenkin lisätä luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöä monipuolisemmalle hyönteis- ja muulle lajistolle. Lisäksi niittyjen hoito on edullisempaa kuin nurmikon hoito.

–  Asukkaille on tärkeää kertoa näistä viheralueiden hoidon muutoksista etukäteen. Viheralueille pitää lisätä infotauluja, joissa kerrotaan niittyjen monimuotoisuudesta ja esimerkiksi lajeista, joita alueella esiintyy, Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi kertoo.

Puistojen monimuotoisuus lisääntyy

Puistoissa tullaan jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen. Monille uhanalaisille lajeille voidaan perustaa elinympäristöjä. Hyvä esimerkki tästä ovat paahdealueet, jotka ovat monien uhanalaisten perhoslajien elinympäristöjä.

Myös viheralueiden hoitoa pitää jatkossa miettiä enemmän esimerkiksi pölyttäjien kannalta. Julkisuudessa muun muassa lehtien yleisönosastoilla puhutaan joka kesä tienvarsien niitosta. Liian usein niitto kuitenkin tehdään ennen kukkien kukintaa tai juuri parhaimpaan kukinta-aikaan, kun pölyttäjät ovat liikkeellä. Tienvarsien niittoaika tulisi ajoittaa kukinta-ajan jälkeiseen aikaan.

Ulkomailla keskeisille puistoalueille on tehty usein selkeitä linjauksia: ihmisille tarkoitetut piknik- ja pelinurmikot sekä niittyalueet, joilla ihmiset saavat liikkua leikattuja käytäviä pitkin, ovat selkeästi erillisiä mutta kuitenkin vierekkäisiä alueita. Monilla laajoilla nurmialuilla olevien isojen puistopuiden alustoilla nurmikko jätetään leikkaamatta. Tämän kulttuurin soisi yleistyvän myös Suomessa.

–  Monet kaupunkilaiset pelkäävät punkkeja. Niittyalueita saatetaan vierastaa juuri punkkivaaran takia. Tämän takia on tärkeää leikata niityille selkeät käytävät, joita pitkin voi liikkua ilman punkkivaaraa, Seppo Närhi toteaa.

Jokainen voi lisätä monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen koskettaa meitä kaikkia, ja jokainen voi tehdä asian eteen oman satsauksensa. Voimme tehdä monimuotoista elinympäristöä myös omalla pihallamme tai kesämökillämme. Keinovalikoima on laaja: voimme perustaa hyönteishotellin, rakentaa hulevesien imeytysalueen, antaa osan nurmikosta muuntua monilajiseksi niityksi tai käyttää kasveja kerroksellisesti ja valita kasvilajit pölyttäjien tarvitsemien ravintokasvien perusteella. Voimme myös lisätä hyönteisten elinympäristöä viherkatolla tai pienimmillään ruukkuistutuksin.

Uusia ohjeita valmistellaan

Viheralan keskusjärjestö Viherympäristöliitto ry valmistelee alan ammattilaisille parhaillaan uusia ohjeita, jotka pohjautuvat muun muassa vuonna 2018 valmistuneeseen KESY-hankkeeseen (kestävä ympäristörakentaminen). Yksi keskeinen ohjeistus on viheralueiden kunnossapitoluokitus. Jatkossa uusitaan myös viheralueiden rakentamisen ja kunnossapidon työohjeet. Viheralueiden suunnittelua koskeva ohje Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa on juuri valmistumassa.

Ohjeistuksilla Viherympäristöliitto ohjaa omalta osaltaan viheralaa kestävämpään toimintatapaan.

Lisätiedot

Seppo Närhi, pääsihteeri, puutarhaneuvos
Viherympäristöliitto ry
0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi