Norjan ekologisin koulu

Valoisaa ja energiatehokasta 

Vestfoldin maakunta päätti vuonna 2015 pyrkiä Norjan ekologisimmaksi maakunnaksi. Hortenin kaupungin uuden lukiorakennuksen suunnittelussa oli siten luontevaa mennä ympäristö edellä. Kaupunki teki kunnianhimoisen ratkaisun päättämällä hakea ympäristöluokitusta, joka edellyttää vastuullista ajattelua hankkeen kaikissa vaiheissa.  

”Tämä on ollut jännittävä prosessi. Kaikki osapuolet pyrkivät viemään hankkeen maaliin tavalla, jossa huomioitiin ympäristön ja arkkitehtuurin vaatimusten lisäksi kaikki rakennuttajan ja käyttäjien tarpeet”, sanoo LINK-arkkitehtitoimiston arkkitehti Grethe Brox-Nilsen. 

Kiinteistössä on neljä kerrosta, kellarikerros ja kattoon sijoitetut tekniset tilat. Tällä tilajaolla saatiin ratkaistua suuri osa haasteista, jotka liittyivät logistiikkaan, etäisyyksiin rakennuksen sisällä ja kulkuteihin. Lisäksi haluttiin säilyttää läheisyys kiinteistön edustalla sijaitsevaan puistoon. 

Puisto haluttiin ikään kuin osaksi rakennusta luonnonläheisen vaikutelman varmistamiseksi. Käytännössä tämä toteutettiin siten, että puiston historiallisen osan polkuja jatkettiin koululle saakka ja kiinteistön läpi. Koulu avautuu puiston suuntaan tavalla, joka luo kutsuvan ja avoimen vaikutelman. 

”Katu kiemurtelee rakennuksen läpi ja liittää meidät osaksi muuta puistoa. Lasijulkisivut antavat paljon päivänvaloa ja tarjoavat hyvät näkymät, jolloin käyttäjät ovat aina perillä sijainnistaan. Samalla saa hyvän tuntuman koulua ympäröiviin ulkoalueisiin”, Brox-Nilsen kertoo. 

Vastuullisuuden ja estetiikan liitto 

Hortenin lukio täyttää sekä passiivi- että plusenergiataloja koskevat vaatimukset. Kiinteistössä on 3 700 m2 aurinkopaneeleja, 13 maalämpökaivoa, kaukolämmitys ja vahva eristys seinissä ja katossa. Kaikki materiaalit oli arvioitava tarkkaan, koska myrkkypitoisuuksille, liikenteen päästöille, kierrätysasteelle ja tiiviydelle oli asetettu tiukat vaatimukset. 

”Pohdimme kovasti, miten saisimme homman toimimaan. Vertailukohdaksi sopivia kiinteistöjä ei juuri ollut, ja tässä hankkeessa oli huomattavasti tiukemmat vaatimukset kuin mitä teknisissä määräyksissä edellytetään. Jouduimme miettimään, millaisilla materiaaleilla voisimme korvata esimerkiksi betonin. Päädyimme massiivipuuhun”, arkkitehti kertoo. 

Materiaalipaletti perustuu ympäristöä säästäviin materiaaleihin, ja julkisivu, lattiat ja pääportaikko ovat kaikki puuta. Sisätiloissa on käytetty tammea ja tammiparkettia; ulkoverhoiluun arkkitehti on valinnut käsittelemätöntä sydänpuumäntyä. Puurakenteet luovat pehmeää kontrastia suurille lasijulkisivuille, jotka on kiinnitetty Hydro-omisteisen Sapan kierrätysalumiinista valmistettuihin profiileihin. Lopputuloksena on kompakti ja viihtyisä rakennus, jossa on upeat valaistusolot. 

”Kiinteistön kompakti koko tuotti haasteita, kun pyrimme varmistamaan päivänvalon saannin ja näkymät varsinkin atriumin puoleisissa luokkahuoneissa ja muissa käyttötiloissa”, Brox-Nilsen kertoo. 

Ratkaisuna oli rakentaa yläkerroksiin parvekkeet atriumin toiselle puolelle. Kiinteistön kaikkien siipien haluttiin johtavan atriumiin, joka on myös koulun tärkein oleskelutila. Koska atriumiin on lyhyt matka koulun muista osista, suunnistaminen helpottuu. Samalla atrium luo yhteenkuuluvuuden tuntua. 
 
Hankesuunnittelussa käytettiin apuna rakennuksen tietomallinnusta (BIM). Tietomallit ovat kiinteistön kolmiulotteisia malleja, jotka mahdollistavat rakennustöiden visualisoinnin, suunnittelun, laskennan ja koordinoinnin. Lisäksi ne parantavat ja helpottavat monialaisten tiimien yhteistyötä, Brox-Nilsen kertoo: 
 
”BIM oli osa hankesuunnittelua. Laatimamme yhdistelmämallin avulla tehtiin alakohtaisten mallien välisiä törmäystarkasteluja, ja sen avulla voitiin myös tarkastella kohdetta kolmiulotteisesti. Rakennustyömaalle perustettiin pisteitä, joista käsin mallissa saattoi navigoida.” 

Sydäntila lähtökohtana 

Atriumia kutsutaan koulussa ”sydäntilaksi”. Se on suuri ja avara tila, joka on avoin kaikille – niin oppilaille kuin opettajillekin. Sydäntila on rakennuksen ydin. 

”Yhtenä päävisiona oli nimenomaan luoda tällainen sydäntila, jossa oppilaat viihtyisivät ja jossa olisi vaikea kokea ulkopuolisuutta”, sanoo rakennuttajana toiminutta Vestfoldin maakuntaa edustava Runar Bekkhus. 

Tila on avoin ja viihtyisä, ja siinä on kanssakäymiseen ja työskentelyyn tarkoitettuja vyöhykkeitä. Itä- ja länsipuolen sisäänkäyntien suuret lasijulkisivut antavat koko kiinteistölle läpinäkyvän ja kutsuvan ilmeen. Vertikaalisen liikenteen atriumista yläkerroksiin ja takaisin mahdollistaa suuri tammiportaikko. 

”Oppilaat kulkevat välitunneilla sydäntilaan jonossa, joka kiemurtelee käärmeen tavoin portaita pitkin. Sydäntilasta tuli vähintään yhtä hyvä kuin mitä toivottiin”, Bekkhus kertoo. 

Näinkin suuriin lasipintoihin ja läpinäkyvään kattoon päätyminen oli kuitenkin ongelmallista hiilitaseen kannalta. Yhtenä seurauksena oli se, että ulkoseinien eristyksestä jouduttiin tekemään viisi senttiä tavallista paksumpi. Suuria lasijulkisivuja olisi ollut vaikea toteuttaa ilman Sapan alumiiniprofiilien eristysominaisuuksia. 

Maailmanluokan ympäristövastuullisuutta 

Hortenin lukion suunnittelussa on pyritty vastuullisuuteen koko arvoketjussa materiaalivalinnoista aina energiaratkaisuihin ja jätteiden lajitteluun rakennustyömaalla. Yhteensä näin on onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä vähintään 40 prosentilla vertailurakennukseen verrattuna. 

Bekkhus kertoo, että rakennusaikana panostettiin vahvasti lajitteluun. 

”Leikkasimme pölynimuripussit auki ja lajittelimme sisällön”, hän kertoo. 

Hortenin lukio voitti vuoden 2019 BREEAM Awardseissa julkisen sektorin sarjan. BREEAM on maailman johtava rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä, joten tunnustus on sinetti Hortenin asemalle Norjan ekologisimpana kouluna. 

”On tärkeää tiedostaa arkkitehtuurin ympäristövaikutukset, ja tässä hankkeessa on käytetty vastuullisuuskompassia. Kaikkein tärkeintä on se, että työmme jälki kestää sukupolvelta toiselle”, arkkitehti Brox-Nilsen summaa.