Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen: Kaupunki ei ole syöpäpesäke terveessä luonnossa

Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen nosti esille 14.2. Viherpäivien avauspuheenvuorossa kaupunkiluonnon merkityksen. Kaupungit laajenevat uusille alueille, luontoa häviää, luontoalueet pirstoutuvat ja luontoyhteyksiä katkeaa. Tätä kehitystä voi arvostella, mutta sen voi kääntää myös mahdollisuudeksi. Myös resurssiviisasta suunnittelua ja materiaalien – myös jätteiden – tehokasta käyttöä tuotiin useissa Viherpäivien esitelmissä esille.

– Kärjistettynä on esitetty, että kaupungit levitessään luontoon ovat kuin syövän etäpesäkkeitä hävittäessään luontoa. Kehitys on käännettävissä, mutta se vaatii kaupunkiekosysteemien ja niitä ympäröivien luonnonalueiden yhteyksien avaamista ja vahvistamista sekä kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalveluiden määrätietoista elvytystä. Kaupunkeja on uudistettava. Uudistamisen malleja ja lähestymistapoja on toki runsaasti: vihreät kaupungit, fiksut tai älykkäät kaupungit, kestävät kaupungit, iskunkestävät ja muutoskykyiset kaupungit.

– Kiertotalous-konsepti on käyttökelpoinen pohdittaessa, kuinka kestävyyssiirtymä jossain konkreettisessa kaupungissa toteutetaan. Siirtymänhallinta on toinen tärkeä käsite, sillä on aivan oleellista, ketkä toimijatahot – poliitikot, virkamiehet, suunnittelijat, käsityöläisammattilaiset ja kansalaiset – osallistetaan kestävyyssiirtymään, Sauli Rouhinen pohtii.

– Kaupunkitilan käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys ovat tärkeämpiä tavoitteita kuin tehokkuus. Kaupunkitilaa tulee varata myös ihmisten oleskelulle ja leikille.

– Kaupunkitilan on oltava ymmärrettävä ilman käyttöohjeita ja opasteita. Kaupunkitilaa on uskallettava käyttää ilman, että meitä kalvaa kysymys: onkohan tämä sallittua, Viherympäristöliiton puheenjohtaja Sauli Rouhinen pohtii.

Viheralan ammattilaiset ja asiantuntijat eivät ratkaise kaikkia eteemme nousevia haasteita, mutta heillä on kasvava rooli niitä ratkottaessa.

Jäte on resurssi ympäristöä suunniteltaessa

Professori Julie Bargmann kertoo Viherpäivillä kokemuksistaan hyödyntää jätteitä ympäristönsuunnittelun raaka-aineena. Teollisuuden ja kaupunkiprosessien jätöksiä ei hävitetä kaatopaikoille; sivutuotteet kierrätetään uusiotuotantoon. Hänen johtamansa suunnittelutoimisto D.I.R.T studio on tehnyt jätteestä osan kestävää kehitystä monilla teollisuusalueilla USA:ssa.

Bargmannin suunnitelmat perustuvat vanhan materiaalin uusiokäyttöön ja hän hyödyntää uusiutuvia järjestelmiä luonnonvarojen uudelleenrakentamiseksi. Bargmann on palkittu usealla American Society of Landscape Architectsin kunniapalkinnolla, Rooman American Academyn palkinnolla sekä Smithsonian Design Museumin kansallisella suunnittelupalkinnolla.

Kestävä rakentaminen on vastuullisuutta

– Lyhyesti sanottuna kestävä rakentaminen on vastuullisuutta, tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro toteaa.

– Kestävässä rakentamisessa olennaista on tarkastella eri ratkaisuja koko niiden elinkaaren ja vastuullisuuden kaikkien osa-alueiden kannalta. Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen päämäärä, vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät esimerkiksi saa ohjata valintoja käyttäjien terveellisyyden tai turvallisuuden kustannuksella.

– Työ vaatii eri osapuolten tiivistä yhteistyötä. Ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella on olennainen merkitys kestävän rakentamisen tavoitteiden saavuttamisessa, Tiina Kaskiaro muistuttaa.

Korjausrakentamisen määrän kasvaessa uusiokäyttöön sopivien jätteiden määrä kasvaa vielä entisestään. Hyödyntämällä purkujätteistä tuotettuja uusiomateriaaleja primääristen luonnon raaka-aineiden, kuten kiviaineksen sijaan, materiaalitehokkuus paranee.

Uudisrakentamisen maarakennustöissä syntyy suuria määriä irrotettuja maa- ja kiviaineksia, joita ei voida hyödyntää syntypaikalla. Nämäkin massat voidaan lukea uusiomateriaaliksi. Niiden järkevä hyötykäyttö lähialueilla on merkittävä tekijä kiertotalouden näkökulmasta, koska näin vältetään maa-ainesten pitkät kuljetukset maakaatopaikoille.

Päästöjä voidaan vähentää tehokkaalla suunnittelulla

Rakennustoiminta on yksi suurimpia luonnonvarojen kuluttajia Suomessa. (Valtioneuvosto 2016). Rakentamisessa aiheutuvat päästöt nähdään usein merkityksettömiksi rakennetun ympäristön käytönaikaisiin päästöihin verrattuna. Rakentamisen kiviaineshuolto on kuitenkin tunnistettu yhdeksi potentiaaliseksi tekijäksi rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä.

– Rakentamisesta aiheutuviin päästöihin voidaan vaikuttaa tehokkaimmin resurssiviisaan suunnittelun keinoin. Rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden ja purkumateriaalien hyötykäyttö vähentää luonnonvarojen kulutusta sekä rakentamiseen liittyviä kuljetuksia.

– Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että maankäytön suunnittelun kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla ja kaavoituksesta lähtevällä kiviaineshuollon aktiivisella johtamisella voidaan saavuttaa merkittäviä rakennusvaiheen aikaisia päästövähennyksiä, geotekniikan suunnittelija Roosa Kohonen kertoo.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sauli Rouhinen
Puh. 050 565 8394, sauli.rouhinen@gmail.com

Pääsihteeri Seppo Närhi
Puh. 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi

Liittyvät uutiset