Viherympäristöliitto kannustaa viheralaa tekemään kestäviä valintoja

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään, estetään tai kompensoidaan rakentamisen haitallisia vaikutuksia. Uusi KESY-tunnus kertoo toimijan sitoutumisesta kestävän ympäristörakentamisen toteuttamiseen.

Kestävän kehityksen perusehtoja ovat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon ja maapallon kestokykyyn. Myös viheralan on sitouduttava näihin tavoitteisiin. 

KESY on viheralan yhteisesti luoma toimintamalli. Se määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvat toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet ympäristörakentamisen koko prosessille.  

Toimintamallissa kuvataan ympäristörakentamisen tilaamisen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon KESY-periaatteet. Yleisten periaatteiden lisäksi ympäristörakentamista käsitellään viiden teeman avulla. 

Vesioloihin liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat turvaamaan paikan vesiekosysteemipalvelut. Rakentaminen voidaan sijoittaa niin, että esimerkiksi tulva-alueiden ekologiset toiminnot ja herkkien vesiekosysteemien toiminta turvataan. 

Maaperään ja kasvillisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet edistävät terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, maaperän kunnostusta ja hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttöön ja vieraslajien torjuntaan. 

Käytettävien materiaalien ja tuotteiden valintaan liittyvät toimintaperiaatteet kannustavat materiaalitehokkuuteen, raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön sekä ekologisesti kestävän materiaalituotannon tukemiseen mm. materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä hyödyntämällä. 

Energiansäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät toimintaperiaatteet keskittyvät erilaisten päästöjen ja ympäristöä vahingoittavien toimien vähentämiseen. Ne ohjaavat myös kasvillisuuden hyödyntämistä kaupunkien lämpösaarekkeiden vaikutusten lieventämisessä ja rakennusten energiankäytön vähentämisessä. 

Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsittelevät toimintaperiaatteet liittyvät erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Niillä tuetaan kulttuuriympäristön arvojen vaalimista, viheralueiden saavutettavuutta, turvallisuutta ja käyttömukavuutta sekä kaikille käyttäjille tasavertaisia käyttömahdollisuuksia. 

Kestävä ympäristörakentaminen käytännössä 

Toimintamallin muuttuminen käytännön toiminnaksi vaatii asennemuutosta, totuttujen toimintatapojen muuttamista sekä sitoutumista prosessin kaikissa vaiheissa asetettuihin uusiin tavoitteisiin. KESY muuttuu päivittäiseksi toimintatavaksi, kun tilaaja sitoutuu ja sitouttaa koko ketjun, suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon, noudattamaan sovittuja tavoitteita. 

Muutosta on jo havaittu ja tietoisuus kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista on kasvanut viheralan ammattilaisten sekä rakennusurakoiden tilaajien, kuten kaupunkien, keskuudessa. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia hyödyntäneitä esimerkkihankkeita on jo eri puolilla Suomea. Uusimpia KESY-toimintamallia hyödyntäviä projekteja ovat mm. Espoon Lukutori ja Vantaan Tikkurilan jokiranta. Molemmat kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja vuonna 2030. 

Espoon kaupunki on allekirjoittanut päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksen ja kehittänyt päästöttömän työmaan konseptia keväästä 2020. Lukutorin pilottiurakan kilpailutuksessa vaadittiin, että urakoitsija sitoutuu sovittuihin päästöjen vähentämiseen. Työmaalla tarkasteltiin erityisesti käytössä olevien koneiden suoria päästöjä ja niiden vähentämistä vähäpäästöisten ja sähköisten työkoneiden avulla. Lisäksi työmaalla käytettiin biodieseliä, biokaasua, vetyä ja vihreää sähköä haitallisten fossiilisten vaihtoehtojen sijaan.  

Vantaan Tikkurilan jokiranta on uudistunut laaja-alaisena kokonaisuutena, jossa yhtenä merkittävänä osana on ollut Tikkurilankosken padon purku ja kosken kunnostus luonnontilaisen kaltaiseksi. Uudistuksessa näkyvät vesioloihin, maaperään ja kasvillisuuteen sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät KESY-toimintaperiaatteet. Viheralueet on rakennettu monimuotoinen jokiluonto ja alueen kulttuurihistoria huomioiden, mikä tekee jokirannasta houkuttelevan virkistysalueen asukkaille. 

Uusi KESY-tunnus kertoo sitoutumisesta kestävään toimintaan 

Kestävää ympäristörakentamista toteuttavat toimijat voivat nyt hakea toiminnalleen KESY-tunnusta. Tavoitteena on sitouttaa toimijat KESY-toimintaan ja saada tietoa erilaisista viheralan hankinta-, suunnittelu-, rakentamis- ja/tai kunnossapitovaiheessa olevista hankkeista, joissa sovelletaan käytäntöön laadittuja KESY-ohjeita ja työkaluja. Jokainen toimija voi itse määrittää, missä laajuudessa ja mitä KESY-työkaluja halutaan omassa hankkeessa käyttää. Raportoitavat hankkeet voivat olla joko käynnissä olevia tai jo valmistuneita. Aineistoa hyödynnetään KESY-toimintamallin kehitystyössä, tiedottamisessa ja seurannassa.  

Lisätiedot:  

KESY-työryhmän puheenjohtaja Kaisa Niilo-Rämä, kaavoitusarkkitehti, Kouvolan kaupunki,  
p. 020 615 7404, kaisa.niilo-rama(at)kouvola.fi 

Annina Vuorsalo, toiminnanjohtaja, Viherympäristöliitto ry, 040 197 1273, annina.vuorsalo(at)vyl.fi