Vuoden kivenpyörittäjä maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemi

Resurssiviisaus ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä asioita maisema-arkkitehti Pia Kuusiniemelle – sekä ihmisten hyvinvointi. Hyvän ympäristön tärkeydestä ihmisen hyvinvoinnille saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa ja ympäristön laadun merkitys korostuu urbanisoitumisen myötä.

– Maisema-arkkitehtisuunnittelun tehtävänä on käynnistää prosesseja ja luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä hyvinvointiin, iloon ja elämyksiin.

Pia Kuusiniemi päätti jo nelivuotiaana, että hänestä tulee arkkitehti. Lukiossa arkkitehtuurin jaksolla käsiteltiin myös maisema-arkkitehtuuria.

– Tunsin, että minulle on rakennussuunnittelua luontaisempaa luoda maiseman avulla ihmisille mahdollisuuksia, Pia Kuusiniemi toteaa. Ajatus ulkotilojen mahdollisuuksista ja merkityksestä vahvistui vielä kesätöissä kroonikkosairaalassa, missä ihmiset iloitsivat pienistäkin hetkistä ulkona auringossa.

Hän on toiminut yli kymmenen vuotta osakkaana LOCI maisema-arkkitehdit Oy:ssä. LOCI tekee kunnianhimoista maisema-arkkitehtuuria ja tavoittelee maisema-arkkitehdeille samanlaista asemaa suurten hankkeiden suunnittelutiimien vetäjänä kuin heillä on esimerkiksi Hollannissa. Toimisto on palkittu lukuisissa kilpailuissa sekä Rakentamisen Ruusu ja Vuoden ympäristörakenne -palkinnoilla.  

Rudus Oy myönsi tämän vuoden Kivenpyörittäjä-palkinnon Pia Kuusiniemelle. Kivenpyörittäjän valinnalla halutaan tuoda esiin ammattitaitoista ja laadukasta ympäristörakentamista. Palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 2001 alkaen.

Säilytetään arvokasta

Pia Kuusiniemen mukaan luonnon monimuotoisuuden tulee olla maisema-arkkitehtisuunnittelun ja ympäristörakentamisen lähtökohta.

– Maankäytön suunnittelussa on kaikkein oleellisinta, että hyviä ympäristöjä ei tuhota. Oikeaan suuntaan ollaan onneksi menossa, mutta liian usein vielä rakennetaan maa kuoliaaksi. Kuoritaan hyvin toimiva maaperä ja sen arvokas toiminta pois.

Hänen mukaansa maisema-arkkitehtuurilla voidaan monin tavoin edistää paikalle luonteenomaisia piirteitä ja vaalia arvokkaita ympäristöjä.

– Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon paikan historia ja tutkia paikan arvojen vaikutusta suunniteltuihin toimintoihin, liikkumiseen, luonnonympäristöihin ja arkkitehtonisiin elementteihin. Luonteikkaan, omaleimaisen ja viihtyisän paikan suunnittelu vaatii kykyä sovittaa uutta vanhaan rohkeasti, mutta arvostavasti.

– Valitettavasti meillä Suomessa ei kunnioiteta tarpeeksi lyhyen ajan historiaa. Esimerkiksi Helsingissä entisiä sairaala-alueita rakennetaan rikki. Ne ovat kuitenkin meidän historiaamme ja juuriamme, joten niiden arvo on paljon enemmän kuin olla harmaan toimistotalon tontti. Ne voisivat olla tulevaisuuden keitaita kaupungissa ja tuoda lajeille hyvinvointia.

– Hyvää suunnittelua on myös se, että uskaltaa jättää rikkomatta, Pia Kuusiniemi huomauttaa.

Tilaa kaikille lajeille

Maisema-arkkitehtuuri pyrkii ihmisen ja luonnon onnelliseen yhteiseloon rakennetussa ympäristössä.

– Laadukas, kestävä suunnittelu tuottaa toimivia ja viihtyisiä ympäristöjä, mutta ottaa myös huomioon käytettävissä olevat resurssit ja vallitsevat olosuhteet. Viime kädessä kyse on luonnonprosessien ja -varojen kunnioittamisesta. Ihminen on kiinteä osa luontoa eikä vain sitä hyödyntävä olento.

– Monet aikamme isot kysymykset liittyvät ihmisen toiminnan ja luonnonympäristöjen yhteensovittamiseen. Elinympäristöjen suunnittelulla voimme ratkoa monia ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita.

– Maisema-arkkitehti ei suunnittele objekteja, vaan tiimissä prosesseja, Pia Kuusiniemi huomauttaa.

Resursseja kunnossapitoon

Pia Kuusiniemi on ollut 2000-luvun alusta aktiivisesti mukana Suomen maisema-arkkitehtiliiton MARK:n toiminnassa - nykyisin liiton puheenjohtajana – ja vuosia Viherympäristöliiton hallituksen jäsenenä.

– Maisema-arkkitehtiliiton tehtävänä on edistää suomalaista maisema-arkkitehtuuria ja sen toimintaedellytyksiä. Ottamalla huomioon luonto, ihminen ja taloudelliset realiteetit maisema-arkkitehtuurilla saadaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja siten, että mikään ei jää alisteiseksi toiselle.

– Nyt meillä rakennetaan viheralueita ehkä enemmän kuin koskaan, mutta niiden kunnossapitoon suunnatut resurssit eivät kasva samassa suhteessa. On kestävää pitää huolta siitä, mitä on tehty. Tämän kun saisi kestävyysstrategioita peräänkuuluttavan poliittisen päätöksenteon ymmärrykseen. Rakennetun ulkotilan laatu ei voi kehittyä ilman asennemuutosta kunnossapidon määrän suhteen.

– Puistoon sijoitettu veroeuro on kuitenkin tutkitusti parhaiten sijoitettu veroeuro sen tuottamien moninaisten ekosysteemipalveluiden ansiosta.

– Mitä enemmän rakennetaan, sitä enemmän on myös merkitystä rakennusmateriaalien ja maisematuotteiden laadulla. Niiden kestävyys ja elinkaari on tärkeä osa resurssiviisautta. Onneksi ala kehittyy koko ajan ja viherrakentamisen ja sen materiaalien laatuun on satsattu ansiokkaasti viime vuosikymmeninä.

– Olen erityisen iloinen Kivenpyörittäjän tunnustuksesta siksi, että hyvän suunnittelun merkitystä halutaan näin korostaa osana ympäristörakentamisen kokonaisuutta ja myös siksi, että arvostan todella paljon Ruduksen yhteiskuntavastuuta ja monimuotoisuustyötä LUMO-ohjelmassa. Siitä voisivat muut ottaa esimerkkiä!

Liittyvät uutiset