Seminaariohjelma 2023

10.00 – 12.30

Tervetuloa Viherpäiville! Sauli Rouhinen,Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja

Lähivihreän monet tekijät – viheralan kehityskertomus, Seppo Närhi, puutarhaneuvos
Seppo Närhi esittelee juuri julkaistua viheralan historiikkia "Lähivihreän monet tekijät – viheralan kehityskertomus". Teos kuvaa suomalaisen piha- ja puistokulttuurin vaiheita luostaripuutarhoista tämän päivän sisällöltään monipuolisiin viher- ja virkistysalueisiin. Kirjassa arvioidaan viheralan merkitystä ja mahdollisuuksia osana 2020-luvun yhteiskuntaa.

Tutkittu tieto käytäntöön 

Kyllin hyvä tieteellisen tiedon taso käytännön työelämän kehittämisessä, Antti Hautamäki, Fil. toht., professori, Jyväskylän yliopisto
Mitä tutkittu tieto on käytännössä ja millaista on luotettava tieteellinen tieto? Mitä käytännön toimijoiden on tiedettävä tutkimustulosten jalkauttamisessa ja tulosten tulkinnassa? Luennolla pohditaan miten paljon ”pitää tietää” että käytäntöjä voidaan muuttaa? Tieteellistä tietoa ei voida mekaanisesti soveltaa, vaan parhaaseen sovellukseen päästään lähtemällä konkreettisista ongelmista ja etsimällä niihin ratkaisuja tiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyönä. Usein tarvitaan uusia näkökulmia ja asioiden uudenlaista kehystämistä. 

Tutkimustuloksia viheralan käytäntöihin, Paula Elomaa ja tutkimukset, Helsingin yliopisto
Millaisia viheralaan kytkeytyviä tutkimuksia on parhaillaan käynnissä ja millaisia tuloksia jo päättyneistä tutkimuksista on? Sessiossa kuulemme uusimpia viheralaan kytkeytyviä tutkimustuloksia, suosituksia ja kehittämiskohteita sekä keskustellaan niihin liittyvistä aiheista tutkijoiden kesken. Tutkimukset esitellään ja keskustelu käydään suomen kielellä, lukuun ottamatta Suzanne Quinnin videotallennetta, joka on tehty englanniksi.

Viheralan vastuu monimuotoisuuden turvaajana
11:05 Panu Halme, Kunnat hidastamaan luontokatoa
11:10 Outi Tahvonen, Pientaloalueen ekologinen rooli rakentuu korttelin, tontin ja yksittäisen rakenteen valinnoista
11:15-11:30 keskustelu ja kysymykset

11:30 Elisa Lähde,  Yhteistoiminnallisen suunnittelun avulla kohti monitoiminnallisuutta 
11:35 Sari Suomalainen, Paikallisuus ja kokemuksellisuus viheralueen hallinnoinnissa - Osallistumisesta osallisuuteen kunnossapitovaiheessa
11:40-12:00 keskustelu ja kysymykset

Käyttäjä keskiöön - näkökulmia viheralan käytäntöihin

12:00 Elina Nyberg, Viherrakenteen maisema-arvot ja äänimaisemat – MSPPGIS asukkaiden kokemuksen kartoittajana
12:05 Aki Sinkkonen ja Marja Roslund, Kuinka toteuttaa puolustusjärjestelmää tukevia viheralueita?
12:10 Enemmän leikkiä ja vähemmän konflikteja - leikkipuistojen suunnittelu koulun ulkopuolisia aktiviteetteja varten Suzanne Quinn, videoesitys HUOM! Tallenne on englannin kielellä. 
12:15-12:30 keskustelu

Sessio A: Ravinnekierrot ja lannoittamisen käytännöt 

Maailman poliittisen tilanteen ja ympäristömuutoksen vaikutuksesta myös viheralalla joudutaan pohtimaan lannoittamisen käytäntöjä ja erilaisien ravinnekiertojen tehostamista puiston ja eri toimijoiden mittakaavoissa. Fosforin saatavuus tulee muuttumaan nyt perustettavien viheralueiden elinkaaressa ja ravinnehuuhtoutumat on saatava aisoihin, mutta samalla hyvä kasvu on varmistettava kulutuskestävyyden ja hiilensidonnan näkökulmista. Miten pystymme varautumaan tähän muutokseen? 

Ravinteiden ja kasvualustojen roolista viherrakentamisessa ja hoidossa
Pertti Pehkonen, ylipuutarhuri, Helsingin yliopisto, Luomus, kasvitieteellinen puutarha

Toimiva ja kestävä kasvualusta -paneelikeskustelu

Millaisia vanhoja ja uusia vaatimuksia ja toiveita viherrakentamisen kasvualustoihin kohdistuu? Miten ne toimivat ja liittyvät ympäröivään kaupunkiin, luontoon ja ravinnekiertoihin? Paneelikeskustelussa pohditaan miten nykyiset kasvualustojen suunnittelun, rakentamisen ja hoidon käytännöt sovitetaan jatkuvasti muuttuviin ja kasvaviin viherrakentamisen tavoitteisiin, kuten kiertotalouden palvelemiseen, luontoarvojen tuottamiseen ja hulevesien hallintaan.

Anu Riikonen, vanhempi asiantuntija, Sitowise Oy
Pirjo Laulumaa, erityisasiantuntija, Tmi Pirjo Laulumaa
Pertti Pehkonen, ylipuutarhuri, Helsingin yliopisto, Luomus, kasvitieteellinen puutarha

KESY nurmikko – mikä muuttuu?
Mika Nurminen, liikuntapaikka-alan osaamisyhteisön valmentaja
Suomen Urheiluopisto Vierumäki 

Miten nykyiset nurmikon perustamis- ja kunnossapito-ohjeet toimivat suhteessa Viherympäristöliiton KESY-toimintamalliin? Luennolla pohditaan, miten nurmikosta voidaan saada aidosti KESY? Lisäksi kuulemme siemenseoksen ja nurmikkolajiston vaatimuksista hoitotoimenpiteiden suhteen. Miten voidaan luoda mahdollisimman vähäistä lannoittamista ja kastelua vaativa nurmikko suomalaisiin olosuhteisiin?

Sessio B: Investing in Knowledge -Case studies of Landscaping 

This session will discuss the importance and relevance of investment in education, research, projects, lifelong learning, innovation and dialogue between landscapers and landscape designers in the green sector. Many companies invest in education and research as part of their business strategy. This topic will be addressed through case studies, the Wonderwoods project in the Netherlands and the climate adaptation work of a Danish landscape construction company.

Case study of the project Wonderwoods
Lars van Ginkel and Wim van Ginkel, Koninklijke Ginkel Groep

In this lecture we want to take you along a case study of the project Wonderwoods where we are in the process of realizing a vertical forrest. We call this a Green Solution. Why are Green Solutions important and how are they realized from a collaboration point of view?

The landscape design for Wonderwoods has been drafted by Stefano Boeri Architetti, MVSA Architects and Arcadis landscape architects. The Koninklijke Ginkel Groep is the company that is realizing the vertical forests, interior gardens and roof gardens, and that will maintain the building for 25 years.

Early Involvement and Long-term Partnership with Customers – New Approaches and Nature-based Solutions to Work With Climate Adaptation in Idverde Company
Kristoffer Sindby, Head of development within climate adaptation, OKNygaard A/S

How the focus has changed from providing services to working as a partner with early involvement and long-term partnerships with customers? This applies for creation and maintenance projects, but also in R&D projects where we collaborate with knowledge institutions, schools, suppliers and public costumers for the benefit of both involved parties and the field in general. The lecture will focus on the Idverde Company examples to use the European network to share knowledge and experience. We aim to inspire you to see new approaches to being a customer, collaboration partner or perhaps a colleague. 

Case Sahanvainionpuisto
Kaisa Rantee, erikoissuunnittelija
Janne Syrjä, rakennuttajahortonomi
Tampereen kaupunki

Mikä merkitys eri suunnitteluvaiheissa tehtävillä ratkaisuilla on kestävän ympäristörakentamisen kannalta? Miten puiston syntyhistorian eri kohdissa voidaan vaikuttaa hankkeen kestävyyteen? Esityksessä paneudutaan Tampereella sijaitsevan Sahanvainionpuiston suunnittelu- ja rakennusvaiheisiin vuosina 2009-2023. Saman ajanjakson aikana viherala kehittyi isoin askelin ja muun muassa KESY-ajatusmaailma jalkautui viheralalle. Esityksessä kerrotaan miten KESY-toimintamalli ja hankkeen aikainen lisäkoulutus vaikuttivat puiston suunnitteluratkaisuihin ja rakentamisvaiheisiin.

Sessio A: Ekologisuus ja kestävyys pintaa syvemmältä 

Nykykeskustelut vilisevät erilaisia kestävyyteen ja ekologisuuteen liittyviä käsitteitä, joiden käyttö voi olla kuitenkin varsin suurpiirteistä. Ekologinen tuote tai toimintapa ei välttämättä ole lainkaan ekologinen. Viheralalla on mahdollisuudet terästää omaa rooliaan rakennusalan ekologisuuden ja kestävyyden osaajana. 

Ekologisesti kestävä vai sellaiseksi väitetty?
Panu Halme, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto 
Ekologinen kestävyys on keskustelujen keskiössä, mutta usein myös silloin kun toiminta ei todellisuudessa pysy planeetan rajojen sisällä. Mitä ekologinen kestävyys on ja miten voimme arvioida sitä, koska olemme sen saavuttaneet? Luento käsittelee ekologisen kestävyyden käsitteitä ja perusteita.

Rakennusprojekteissa käytettävät ekosertifikaatit Leed, Breeam, RTS, Miimu Airaksinen, SRV
Rakennusprojekteissa käytettävät sertifikaatit ovat perinteisesti korostaneet vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta, sekä sisäolosuhteita. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin nousemassa selvästi tärkeämpään rooliin sekä luontokadon, että ihmisten viihtyvyyden kannalta.

Mitä erilaiset ekomittarit todella mittaavat?
Nufar Finel, SYKE ja Elina Kalliala, Ramboll
Luento esittelee erilaisia käytössä olevia kestävän kaupunkikehityksen mittareita, erityisesti luontoa ja viheralueita koskien ja niihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita.

Elina Kallialan kommenttipuheenvuorossa käydään läpi globaalien ja paikallisten kestävyyshaasteiden kautta tavoitteiden monipuolistamisen ja päivittämisen tarvetta. Mitä meidän tulisi mitata ja tavoitella, jotta onnistumme oikeissa asioissa? Millainen on monialaisen osaamisen ja viheralan rooli kokonaisvaltaisen kestävyysmuutoksen edistämisessä?

Viherkerroin ekologisen ja kestävän rakentamisen tukena  
Mari Ariluoma, Nomaji maisema-arkkitehdit Oy
Esityksessä luodaan katsaus viherkertoimen periaatteisiin, eri kaupunkien kokemuksiin ja käytäntöihin sekä toteutuneisiin kohteisiin. Esimerkkikohteiden kautta havainnollistetaan viherkertoimen vaikuttavuutta ja merkitystä kaupunkivihreän laadun ja määrän kannalta. Suomessa eri kaupunkien viherkerrointyökalut perustuvat pääosin samaan pohjaan, mutta eroavaisuuksia soveltamisesta kuitenkin löytyy.

Sessio B: Digital practises – hop, step and jump 

Digitality is coming up to green industry. What digitality means in the future for the green industry and why to collect data? How should the data be collected and how to use it for the benefit of citizens and professionals? 

Digital Future of Green Industry
Lucas Winkler, Managing director of Winkler Garten- und Landschaftsbau Company

The tempo of digital innovation in our world is increasing rapidly. The latest developments in artificial intelligence are opening the door for the fourth industrial revolution in the green industry. 

In the first section of this presentation, you will learn through practical examples from the landscaping industry what new methods are available for capturing information and linking it together as smart data. You will also learn about the chances that emerge from this for customers and companies alike.

In spite of the immense potential of digitalization, companies are faced with the challenge of recognizing it in parallel with their day-to-day business and implementing it successfully. If this change does not succeed in an organization, the risk of being left behind by competitors increases simultaneously. Therefore, in the second part, you will learn how digitalization affects a company and which factors you have to focus on in order to successfully manage the digital revolution.

 

Data-Informed Design Strategies for Adaptive Green Futures
Pia Fricker, Aalto University, School of Arts, Design and Architecture

The lecture will focus on the discussion of contemporary and future-oriented data-informed methods and workflows, understanding the power of meaningful methods of collaboration between disciplines mediated and supported through technology. New methods for immersive data interaction will help to define a new level of sustainability by prototyping solutions for environmental problems, such as biodiversity loss urban heat islands and carbon smart solutions. Meaningful, adaptive approaches, to develop immersive data-interaction methods for sustainable design purposes, including information on atmosphere, dynamic data, and perception in relation to specific site-conditions are introduced.

Parempaa vihersuunnittelua ihmisen ja tekoälyn yhteistyönä
Lauri Lemmenlehti, Luonnonympäristön virtualisoinnin erityisasiantuntija 
Luennolla esitellään nykyistä tarkempaan ympäristötietoon pohjautuvan suunnittelun peruspalasia, joissa kerättävää tietoa tarkennetaan, harmonisoidaan ja rytmitetään automatisoidun analyysin tekemiseksi, sekä uudenlaisten viherympäristön suunnittelun työkaluiksi. Kuulet esimerkkejä uusista vihertiedon keräämisen metodeista sekä kuinka vihertietoa voidaan tuottaa ja jalostaa paremmin hyödynnettäviin muotoihin kaupungeissa ja kunnissa panostuksia oikein suuntaamalla. Lisäksi paneudutaan syksyn 2022 aikana suuren yleisön tietoisuuteen tunkeutuneisiin neuroverkkoteknologiaan perustuviin tekoälypalveluihin. Kuinka ne tarkkaan ympäristödataan yhdistettynä voivat edistää parempien viherympäristöjen syntymistä luomalla uusia työkaluja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille? 

13.30 – 15:45

Ei koske minua! Vai koskeeko sittenkin? 

Miten isot ilmiöt voivatkin yllättävästi koskea viheralan yksittäistä toimijaa? Miten työmaalla voidaan tahattomasti muokata tai jopa katkaista ravinteiden, veden tai hiilen kiertokulkuja? Miten voidaan työtapoja muuttamalla puolestaan tukea em. kiertokulkuja (ilman lisäkustannuksia)? 

Veden kierto työmaakäytännöissä,  Saara Olsen, limnologi, Espoon kaupunki
Työmaat ovat etenkin tiivistyvillä kaupunkialueilla merkittävä vesistöjen pistekuormittaja. Puutteellisen vesienhallinnan seurauksena työmailta vapautuu vesistöön merkittäviä määriä mm. kiintoainesta, ravinteita, metalleja ja öljyjä. Vesienhallinnan huolellinen suunnittelu, riittävä mitoitus ja jatkuva seuranta vähentää työmailta vapautuvaa kuormitusta vesistöön ja ehkäisee haitallisia ympäristövaikutuksia.

Biodiversiteetti –tahattomat häiriöt viheralan toteutusketjussa, Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Luontokadon hidastamiseen esitetään ratkaisuja strategioilla, ohjelmilla ja linjauksilla monessa eri mittakaavassa. Samalla puhe biodiversiteetistä on löytänyt tiensä lähes kaikkien ammattialojen kahvipöytiin ja biodiversiteetti-käsite on arkipäiväistynyt ja sisällöllisesti saattanut jäädä varsin yleiselle tasolle. Myös viheralalla on houkutus kuvata monimuotoisuutta kivoilla ja kauniilla asioilla. Mitä biodiversiteetti tarkoittaa viheralan käytännöissä ja miten me viheralan ammattilaisina todella muokkaamme biodiversiteettiä?

Hiiliviisas asuinympäristö – kuinka huomioida hiilensidonta suunnittelu- ja rakennustoiminnassa? Antti Kinnunen, väitöskirjatutkija, Aalto -yliopisto
Mitkä tekijät ohjaavat kaupunkiasuinalueiden viherrakenteesta muodostuvan hiilinielun syntyä ja kasvua sekä spatiaalisesti että temporaalisesti? Kaupunkivihreälle on ominaista pienipiirteinen mosaiikkimaisuus, jossa kasvillisuuden tyyppipiirteet voivat vaihtua huomattavasti lyhyilläkin etäisyyksillä. Tämä ilmiö korostuu erityisesti asuinympäristössä, jossa erilaiset suunnittelu-, rakennus- ja hoitokäytännöt voivat johtaa varsin erilaisten viherrakenteiden muodostumiseen. Asuinympäristön kasvillisuuden merkitys kaupungin kokonaisviherinfrastruktuurin määrään ja tätä myötä myös hiilensidontaan sekä -varastopotentiaaliin voi olla hyvinkin suuri; joissakin tutkimuksissa on arvioitu asuinympäristön kasvillisuuden kattavan jopa 50% kaupunkien kokonaisvihreästä!

Luennolla tarkastellaan miten suunnittelu- ja rakentamiskäytännöt voivat ohjata kasvillisuuden kehitystä vuosikymmeniä eteenpäin ja miten asukkaiden sosioekonomiset taustamuuttujat sekä ympäröivä kaupunkirakenne osaltaan vaikuttavat tähän. Lisäksi suunnataan katse tulevaan: millä toimin voidaan turvata viherrakenteeltaan monipuolinen, hiilen sidontaa edistävä ja ilmastonmuutoksen suhteen resilientti asuinympäristö?

Viherpäivien yhteenveto

Päätössanat Sauli Rouhinen,Viherympäristöliiton hallituksen puheenjohtaja