Arkkitehti Leena Rossi Viherpäivillä: Mitä on kaupunkiympäristön laatu?
Viherympäristöliiton järjestämillä Viherpäivillä 6.2. Jyväskylän Paviljongissa jyväskyläläinen arkkitehti Leena Rossi pohti, mitä on laadukas kaupunkiympäristö. Miten laatua voi arvioida suunnitteluprosessissa tai rakennetussa ympäristössä. Kuuluuko luonto luontevasti arkkitehdin laatuymmärrykseen?
– Tiivistyvä kaupunki huutaa yhtä hyvin huokoisuutta, ekologista kestävyyttä, kustannustehokkaita ratkaisuja, ilmastonmuutokseen varautumista kuin kaunista muuntokestävyyttä, eli resilienssiä. Kapea-alaisuuden sijaan tarvitsemme kokonaisvaltaisuutta ja vastauksia, miten haasteet käännetään onnistumisiksi, Leena Rossi toteaa.
Leena Rossi kertoi Jyväskylän Avoin kaupunkiympäristö -ohjelmasta, joka yhdistää arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspoliittiset ohjelmat uutta luovaksi kokonaisuudeksi.
- Kaupunkiympäristö ei synny vain rakennusten ympäristöstä vaan myös ihmisistä ja luonnosta, Rossi tiivistää.
Ohjelman viesti tiivistyy kolmeen ydinviestiin.
- Aaltojen lailla rakennetaan kaupunkiympäristöä ihmisläheisellä mittakaavalla, huomioimalla maiseman ja historian arvot uudessa rakentamisessa ja tekemällä laadusta ymmärrettävää.
- Viihtyisäksi koko kylän voimin päästään luontopohjaisin ratkaisuin, ihmisiä liikuttavilla ja hyvinvointia luovilla ympäristöillä sekä avaamalla kaupunkisuunnittelu asukkaille.
- Oppien, tehden ja unelmoiden luodaan tulevaisuutta rohkeilla kilpailuilla ja kunnianhimoisilla kokeiluilla, ideoimalla yhdessä ja kannustamalla toimimaan paremmin.
Hulevesioppia Portlandista
Hulevesiasiantuntija Joshua Robben kertoi Portlandin kaupungin kokemuksista hulevesien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kaupungissa on määrätietoisesti lähdetty muuttamaan vanhaa suoraan vesistöön johtanutta sadevesijärjestelmää monimuotoiseksi, viihtyisyyttä lisääväksi kaupunkirakenteeksi. Kaupunkiin on alettu rakentaa ihmisten terveyttä ja viihtyisyyttä lisääviä valuma-alueratkaisuja, joissa vettä imeytetään pohjaveteen, puhdistetaan kasvillisuuden avulla ja luodaan monimuotoista luontoympäristöä.
Portland on tehnyt hulevesien kokonaisvaltaista ohjausta käsittelevän hulevesikäsikirjan (Stormwater Management Manual). Se sisältää vaatimuksia ja ohjeita.
Portland laajentaa vihreän infrastruktuurin käyttöä muun muassa priorisoimalla vihersuunnittelua kaupungin hankkeissa, luomalla viherinfrastruktuurin hankkeiden rahoituskanavia sekä arvostuksen kasvattamista hulevesialueita kohtaan sekä tiedon lisäämistä niiden merkityksestä.
Tiiviissä kaupungissa vaaditaan osaamista
Viherpäivillä käsiteltiin monipuolisesti tiiviin kaupunkialueen pihojen, kansipihojen ja viherkattojen suunnittelun ja rakentamisen haasteita. Maisema-arkkitehti Krista Muurinen kertoi kauppakeskus Redin katolle toteutuneesta viherkatosta, oikeammin puistosta – tuleehan katto olemaan jatkossa myös viereisen tornitalon asukkaiden käytössä.
– Redi ja siihen liittyvät kansipihat ovat poikkeuksellisen vaativa suunnittelu- ja rakennusprojekti, joka on vaatinut pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Suunnitelman ydinajatusten vieminen läpi on ollut mahdollista vain, koska kohteen pääsuunnittelija ja tilaaja luottivat maisema-arkkitehdin kokonaisideaan ja siihen, että maisema-arkkitehti osallistui urakkaneuvotteluihin ja työmaavalvontaankin, Krista Muurinen kertoo.
Toisena esimerkkinä kaupunkipihojen haasteista maisema-arkkitehti Ria Ruokonen puhui Helsingin Jätkäsaareen sijoittuvasta koekorttelista CIN. Tavoitteena pihalla on uudenlainen kaupunkimainen korttelikokemus, monisukupolvinen, aktiivisen korttelielämän mahdollistaja – ystävällisen naapuriavun, tuen ja tekemisen kortteli.
Korttelipihan motiivina oli päivittäisessä käytössä oleva yleinen ulkotila. Pihalla on merkittävä rooli kortteli-identiteetin muodostumisessa. Piha antaa monille eri toiminnoille mahdollisuuden grillauksesta kuntoiluun.
Ahtaus asettaa haasteita rakentamisessa
Ydinkeskustoissa uusissa kaupunginosissa pihojen rakentaminen on haasteellista erityisesti tilanahtauden takia, mutta myös vaikeat kuluyhteydet ja painorajoitukset lisäävät haasteita. Myös muu rakentamisen asettaa ajankäytöllisiä rajoituksia, koska piha tehdään uusissa talokohteissa kuitenkin hankkeen loppuvaiheessa.
– Usean eri urakoitsijan toimiminen samaan aikaan ahtaalla työmaalla asettaa erityisiä vaatimuksia työturvallisuudelle, töiden yhteensovittamiselle ja yleisille pelisäännöille, työpäällikkö Jarkko Heikkinen-Lindberg toteaa.
Maisemasuunnittelija Eeva Blomberg kertoi mahdollisuuksista käyttää kasveja ahtaissa kaupunkitiloissa. Hän totesi, että ahtaissa ja pienissä tiloissa kannattaa käyttää pikkupuita, kapeita pilaripuita ja kapeakasvuisia kantoja, joita löytyy esimerkiksi lehmuksista, tammista ja vaahteroista.
– Uusia kasvilajeja kannattaa kokeilla suotuisilla kasvupaikoilla, kuten Etelä-Suomessa magnoliaa, erilaisia vaahteroita ja koristekirsikoita. Pienet riippapuut ja rungolliset marjapensaat voivat sopia myös pieneen tilaan. Uudenlaiset kasvuympäristöt, kuten niityt voi istuttaa myös pienistä potti- tai kennotaimista, Eeva Blomberg vinkkaa.
Lisätiedot: pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi
