Katso Puunhalausviikon vinkit puiden kunnon seurantaan! Halaa puuta, arvosta lähiympäristöäsi 23.-29.8.2021

Rungossa on reikä, eikä!  

Erityisesti iäkkäiden lehtipuiden, kuten vaahteran, lehmuksen ja tammen, rungolla saattaa nähdä onkalon. Onkalo voi johtaa syvemmälle rungon sisään onttoon tilaan. Tällainen onkalo on lahottajasienen aikaansaama, ja on usein syntynyt kohtaan, josta on isompi oksa poistettu. Oksan leikkuun aiheuttama haavapinta on silloin toiminut kasvualustana sieni-itiölle, josta kasvanut rihmasto on lahottanut puuta.  

Onkalot ovat elinympäristöinä arvokkaita jopa sadoille puiden kanssa eläville eliölajeille. Onkalo ei välttämättä ole riski puun kunnolle. Onkalon vaikutus puun turvallisuuteen riippuu onkalon sijainnista ja laajuudesta terveeseen puuhun nähden.

– Runkojen tai isojen oksien haarautumiskohdassa laho tai onkalo voi heikentää rakennetta liikaa. Rungon onttous taas ei välttämättä haittaa mitään, jos tervettä puuta on riittävästi sylinterinä ympäri rungon. Tällöin nestevirtaukset toimivat juuriston ja latvuksen välillä, sokerit, vesi ja ravinteet liikkuvat ja rakenne on riittävän vahva, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen. 

Puun hyvä olo lähtee juuristosta  

Onkalot ja kuolleet oksat kuuluvat puiden elämään ja puiden tarjoamiin elinpaikkoihin. Rakennetussa ympäristössä täytyy kuitenkin pienentää riskejä ison oksan tai rungon murtumisesta. Parhaiten se onnistuu ennakoivasti takaamalla puulle hyvät elinolosuhteet, joka tarkoittaa esimerkiksi riittävää tilaa latvukselle ja erityisesti juuristolle. Juuristo ulottuu, jos on mahdollisuus kasvaa, maan pintakerroksessa laajalle, vähintään latvuksen alaiselle alueelle. Juuristoalueella kannattaa välttää koneilla ajamista, päällystämistä ja täyttöä, sillä ne heikentävät kaasujen vaihtoa maassa ja juuret kärsivät hapenpuutteesta ja pahimmillaan kuolevat.  

Puun rakenneleikkuusta kannattaa myös huolehtia riittävän varhain ja riittävän usein puun ollessa nuori, jotta myöhemmin ei jouduttaisi poistamaan kovin isoja oksia. Rakenneleikkuulla puun kasvua ohjataan ympäristöön sopivaksi, niin että puu ei ota rakennukseen kiinni tai kadulla mahtuu ajamaan puun alta. Rakenneleikkuu tehdään muutaman vuoden välein, jolloin ei tarvitse leikata isoja oksia. Isojen oksien leikkaaminen varsinkin suoraan rungolta on puulle rasite ja riskitekijä, sillä puun kestää kauan kylestää eli kasvattaa peittoon iso leikkuupinta, joka tarjoaa jalansijan lahottajasienten itiöille.  

Mikä kääpä?  

Kääpä eli lahottajasienen itiöemä puun kyljessä saattaa myös herättää huolestusta. Lahottajasienet eroavat lahottamistavassaan ja -nopeudessaan, joten sienten ja puun turvallista yhteiseloa lahoineen ja onkaloineen saattaa hyvällä tuurilla jatkua kymmeniä, jopa satoja vuosia, esimerkiksi rikkikäävän ja tammen ollessa kyseessä. Hopeasalavalla taas rikkikääpä leviää paksuimpiin oksiin ja rungon läpi, ja saa aikaan murtumavaaran.  

– Eräät käävät, kuten vaikka pörrökääpä koivulla, ovat tehokkaampia leviämään ja lahottamaan, joten voi olla syytä poistaa puu kiireesti, Tuhkanen huomauttaa. 

Itsekseen ei tarvitse alkaa kääpiä tunnistaa tai onkaloiden vaikutusta biomekaniikkaan tutkia, vaan apua voi kysyä ammattilaiselta. Arboristi eli puunhoitaja tuntee lahottajasienet ja pystyy tutkimaan ja tulkitsemaan sienten, onkaloiden ja lahon vaikutukset puun kuntoon. Rungosta voidaan tehdä tarkempi lahonmittaus. Kuntoarvion perusteella arboristi pystyy kertomaan, onko puusta vaaraa vai ei, voidaanko asialle tehdä jotakin vai onko edessä puun poisto. Arboristiin kannattaa myös turvautua, jos puu alkaa harsuuntua ja siitä alkaa kuolla oksia selkeästi enemmän kuin ennen tai kuori alkaa hilseillä. Puunhoitajan ammattitaitoa kannattaa hyödyntää myös jo pihan puustoa suunnitellessa, tai jos haluaa parantaa iäkkäiden, arvokkaiden puiden elinoloja.  

Kolhu rungossa ja juuria poikki, haittaako tuo?  

Pihoilla ja katujen varsilla eläessään puut kohtaavat monta vaaraa. Lumiaura voi töytäistä, ruohonleikkuri höylää juuria ja kolhii runkoa ja trimmeri käy piiskaamassa kuorta rikki. Kaivuri kaivaa vielä juuria poikki ja pahimmassa tapauksessa rakennustöiden tiimellyksessä kaivurin kauha tai sahakoura rouhaisee pois tiellä olevia oksia. Nämä kaikki ovat riski puun turvalliselle kunnolle.   

Kolhuja kannattaa välttää. Hommaa voi helpottaa niin, että puun tyvialueelle laittaa nurmen sijaan perennaa, pensasta ja niittyä nurmikon sijaan, jolloin runko on suojassa nurmikonleikkuulta. Jos vahinko on jo tapahtunut ja kolhu tullut, niin eipä siinä ole juuri muuta tehtävissä kuin antaa puun hoitaa vauriokohdan kylestämisen. Vaurion päälle ei kannata laittaa vahoja tai maaleja, niistä saattaa olla vain haittaa luonnolliselle prosessille. 

– Juuristoalueella on toki joskus pakko kaivaa kaapeleita tai muuta. Silloin nyrkkisääntönä voi pitää, että kaivannon etäisyys rungosta on hyvä olla vähintään 6-15 kertaa rungon läpimitta. Mitä kauemmaksi rungosta pystyy kaivannon tekemään, sen parempi. Juuret kannattaa katkaista siististi leikkaamalla, ei repien. Ilmalapiota voi myös käyttää apuna kaivantoja tehdessä. Sillä pystyy irrottelemaan maa-ainesta paksuja juuria katkaisematta, Tuhkanen vinkkaa. 

Jaa oma rutistuksesi ja seuraa muiden otteita somessa tunnisteella #puunhalausviikko 

Valtakunnallinen Puunhalausviikko kannustaa halaamaan puita elokuun viimeisellä viikolla 23.-29.8.2021. Vuoden 2021 teemana on puiden monimuotoiset verkostot. Viikon aikana esitellään mm. puiden ekologisia verkostoja, viheralueiden verkostoja ja puuammattilaisten verkostoja. Puiden halailu on myös hyvä tapa viettää Suomen luonnon päivää 28.8.2021. 

Teemaviikko on kaikille avoin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Jaa oma puunhalauskuvasi ja kokemuksesi sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #puunhalausviikko. Halauskuvia päivitetään Puunhalausviikon Instagramiin: @Puunhalausviikko. 

Puunhalausviikon verkkosivuille on koottu tietoja ja vinkkejä puunhalausviikon viettoon viikon jokaiselle päivälle. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä.    

Puunhalausviikon 2021 järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppaneina Suomen luonnon päivä. 

Kuvitus: Mirva Liimatta 

Lisätiedot: 

Puunhalausviikon sivut

Erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus,
+358295326595, eeva-maria.tuhkanen(at)luke.fi 

Kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry,
040 523 5133, leena.lahdenvesi-korhonen(at)maajakotitalousnaiset.fi 

Koordinaattori Tiia Naskali, Viherympäristöliitto ry, 
050 4381 860, tiia.naskali(at)vyl.fi 

Toiminnanjohtaja (1.9.2021 alkaen) Taavi Forssell, Viherympäristöliitto ry,
0401971273, taavi.forssell(at)vyl.fi