Puunhalausviikon 26.8.-1.9.2019 teemana monimuotoisuus: yhtä puuta halaamalla halaat montaa kymmentä eri lajia!
Miten puut tukevat ympäristön monimuotoisuutta? Puiden olemassaolosta riippuu monen muun eliön elämä. Puun huomaan saattaa kätkeytyä kymmeniä, jopa satoja puusta riippuvaisia eliölajeja. Osa elää juuri tietyllä puulajilla, monet viihtyvät usealla puulajilla. Halaa puuta, arvosta monimuotoista ympäristöäsi / Puunhalausviikko kannustaa halaamaan puita elokuun viimeisellä viikolla.
Näkyvimpiä puiden seuralaisia ovat linnut ja muut pienet eläimet, kuten oravat, liito-oravat ja lepakot, jotka löytävät puusta pesäpaikan, ruokaa ja levähtämispaikkoja. Puiden rungolla ja latvustossa elää myös lukemattomia hyönteisiä. Varhain keväällä ja alkukesällä kukkivat puut ovat erityisen tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille.
Puun rungolla ja oksissa kasvaa jäkäliä ja sammalia. Niistä ei ole puulle haittaa, sillä niillä ei ole kuoreen tunkeutuvia juuria, eivätkä ne ole loisia. Haavan rungolla näkee usein kauniita haavankeltajäkälän kuvioita. Jäkälät ja sammalet puolestaan tarjoavat ravintoa ja suojapaikkaa monille hyönteisille.
Käävät ja muut lahottajasienet kasvavat elävässä tai kuolleessa puussa ja saavat tarvitsemansa energian puuainesta lahottamalla. Erilaisia kääpiä näkee erityisesti vanhoissa puissa. Kääpä on sienen itiöemä ja sienirihmastoa kasvaa puunrungon sisällä puuta lahottaen. Lahottajasienet ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä puuaines ei lahoaisi milloinkaan.
Vanhalla puulla saattaa olla lahottajan ontoksi muovaama runko, onkaloita ja avolahoa. Lahopuu taas on monen muun lajin elinehto. Onkalon pohjalle muodostuu lahoavasta puusta ja onkaloon päätyneistä lehdistä ym. jäänteistä multamaista mulmia, jossa monet hyönteiset elävät ja saavat ravintonsa. Tällaisia ovat vaikkapa tammella elävät aarnisepät ja harvinaistuneet erakkokuoriaiset. Erakkokuoriaiset eivät välttämättä sukupolviin poistu puun onkalosta. Lahopuusta riippuvaisia eliölajeja arvellaan Suomessa olevan 4000 – 5000 lajia, mm. hyönteisiä, sieniä ja sammalia. Puihin muodostuu kokonainen eliöyhteisö, jonka asukkaat ovat riippuvaisia toisistaan ja kaikki pohjimmiltaan puusta.
Vanha puu lajirikkain
Puiden seuralaisina eläviä lajeja on laskettu mm. Englannissa. Siellä kasvavalla kahdella luontaisella tammilajilla talvitammella ja metsätammella (Quercus petraea ja Q. robur) havaittiin seuralaisina yhteensä 2300 lajia: 38 lintulajia, 229 sammal-, 108 sieni-, 1178 selkärangatonta, 716 jäkälä- ja 31 nisäkäslajia. Näihin lukuihin eivät vielä kuuluneet bakteerit ja mikro-organismit, joten todellinen lajimäärä on suurempi. Näistä 2300 lajista 320 elää vain tammen kanssa ja 229 löydetään harvoin muilta puulajeilta.
Lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) seuralaisena englantilaisissa tutkimuksissa löydettiin 955 lajia, joista 45 kasvaa ainoastaan saarnen seuralaisena ja 62 tavataan hyvin harvoin muilla puulajeilla.
Meillä lajirikkaus on vähäisempää kuin Englannissa, mutta vanhan puun seuralaisten määrä saattaa meilläkin nousta satoihin lajeihin. Puistojen, hautausmaiden, vanhojen pihapiirien ja muiden viheralueiden vanhat puut ovat usein tärkeitä maisematekijöitä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Sen lisäksi ne kykenevät tukemaan suurempaa monimuotoisuutta kuin saman lajin nuoremmat puut, mm. sisältämänsä lahopuun ja onkaloiden ansiosta. Tämänkin vuoksi rakennetun ympäristön vanhoja puita pyritään hoitotoimilla säilyttämään niin pitkään kuin se turvallisuuden kannalta on mahdollista.
Lisää tietoa puunhalausviikosta 26.8.-1.9.2019 sekä puista ja niiden merkityksestä Viherympäristöliiton nettisivuilla, tietosivut
Infosivuilta löytyy toimintavinkkejä puunhalausviikon viettoon. Teemaviikko on kaikille avoin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Jaa oma rutistuksesi ja seuraa muiden otteita somessa tunnisteella #puunhalausviikko
Tunnukset #puunhalausviikko #monimuotoisuus #luonnonmonimuotoisuus #lumo #lähiympäristö #viherympäristö #metsä #suomenluonto #treehugging #trees
Valtakunnallisen puunhalausviikon 2019 järjestävät Viherympäristöliitto, Maa- ja kotitalousnaiset ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyökumppaneina Suomen luonnon päivä ja Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Lisätiedot
Pääsihteeri, puutarhaneuvos Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi
Tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus LUKE, +358 29 532 6595, eeva-maria.tuhkanen@luke.fi
Kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, 040 523 5133, leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi