Pyrkimyksenä luonnon monimuotoisuutta tukeva piha ja puutarha

Nokkosesta on vanha kansanviisaus, että siinä kohdassa, missä nokkonen kasvaa ja viihtyy, on hyvä, ravinteikas maa. Tämä ihmisravinnoksikin kelpaava villivihannes vetää puoleensa muun muassa lehtokotiloita, jolloin pihan koristekasvit voivat välttyä pahimmalta tuholta. Nokkonen mainitaan Skandinavian terveellisimpänä kasviksena. Se tarjoaa muun muassa rautaa, piitä, magnesiumia, karoteenejä ja C-vitamiiniä. Nokkonen on nokkosperhosen toukkien ravintokasvi, ja vieläpä niin, että ainoa ravintokasvi. Jos pidät nokkosperhosista, niin muista vaalia pihasi nokkoskasvustoa.   

Nokkosen ja nokkosperhosen kaltaisia kasvilajin ja hyönteisen sidonnaisuuksia on varsin paljon ja tätä tietoa voi hyödyntää pihallaan houkutellakseen tiettyjä lajeja pihapiiriin. Jos pitäisi nostaa yksi ylitse muiden, niin ritariperhonen on minulle ehkäpä mieleisin päiväperhonen. Se on Suomen suurimpia perhosia ja todella näyttävä ilmestys. Mökin hankkimisen jälkeen toivoin, että jotenkin voisin edistää ritariperhosten esiintymistä ja saisin ne asettumaan puutarhaani. Ja näin todellakin viimein kävi, kun istutin rohtosuoputkea. Ritariperhosen toukka käyttää ravinnokseen mm. suoputkia ja karhunputkia. Tässä onkin yksi avain monimuotoisuuden vaalimiseen. Jos haluat puutarhaan lisää päiväperhosia, niin kukkivien perhoskasvien lisäksi istuta toukkien ravintokasveja, jotta seuraavalle sukupolvelle löytyy ravintoa ja elämänkierto jatkuu.

Yöllä ja hämärissä liikkuvaa lajistoa ei kannata unohtaa. Omalla mökkitontillani olen huomannut, miten sulkaneilikan miellyttävä tuoksu vetää mäntykiitäjiä magneetinlailla puoleensa. Kuitenkin on niin, että katolta kerääntyvää sadevettä varastoiva lampi ja puro on rikastuttanut pihani elämää havaintojeni perusteella eniten. Kuivanmaan mökille kotiutui monia lajeja korentoja ja muita hyönteisiä. Huomiota herättävin on litteähukankorento koiras, jonka vaaleansininen peräpää hehkuu auringossa upeasti. Luin, että laji on yksi nopeimmista ottamaan haltuun ihmisen toimien seurauksena syntyneitä uusia elinympäristöjä. Lampi on tuonut paljon muutakin elämää, kuten telkän pesimään pöllönpönttöön, satunnaisia sorsavieraita ja kalarosvo harmaahaikaran, joka pitää huolen, ettei lammessa asustava kultakalaparvi pääse sikiämään liiaksi. Vesi on mahdollistanut kosteikko- ja vesikasvien istuttamisen. Altaassa viihtyvät muun muassa lumme, rentukka, rantakukka, osmankäämi, keltakurjenmiekka, järviruoko- sekä kaisla. Eläimille lampi tarjoaa mahdollisuuden peseytymiseen ja juomapaikan. Sammakoille syntyi puitteet keväiselle kosiokonsertille, jälkikasvun kehittymiseen ja viimein myös talvehtimiseen.

Eräs monimuotoisuutta tukeva asia on puutarhan torjunta-aineettomuus. Tähän sisältyy ajatus siitä, että luonto hoitaa asiat tavallaan, kun siihen annetaan sille mahdollisuus. Monimuotoinen lintu-, eläin-, ja hyönteislajisto pitää yllä ’kauhuntasapainoa’. Ja säästyyhän siinä samalla rahaa ja vaivaa, kun arki- ja juhla sujuu omalla painollaan. Olen ripustanut linnuille pönttöjä. Pöllöt pitävät kurissa hiiri- ja myyräkantaa. Pienemmät pönttöpesijät pitävät kurissa hyönteisten määrää. Mustarastaat rakentavat itse pesänsä ja viihtyvät pihapiirissä useamman pariskunnan voimin, ja näille maistuu kotiloista lähtien kaikki. Lepakot hoitavat yövuoroa hyönteisten torjunnassa ja ampiaisetkin tekevät osansa tuholaisten torjunnassa. Ymmärrän hyödyt, vaikka ampiaiset eivät lemppareihini kuulukaan. Niilläkin on roolinsa tasapainon hakemisessa ja ylläpitämisessä.  

Pihapiirin monimuotoisuutta voi ohjailla haluamaansa suuntaan. Peräänkuulutan tietoisuutta omien toimien vaikutuksista ja ennen kaikkea harkintaa. Torjunta-aineilla, kemikaaleilla ja materiaaleilla on vaikutuksia meihin ja ympäristöömme. Kaikkea emme vaikutuksista tiedä, mutta sen tiedämme, että luonnonmateriaalien kanssa luonnonehdoilla toimien emme saa mitään peruuttamattoman huonoa aikaiseksi. Luonnon ymmärtäminen ja sopusointuinen elämä antaa paljon. Kannustan perehtymään ja etenemään vaikka pieninkin askelin. Onnistumisen ilo on todella suuri ja palkitseva.

Jutun kirjoittaja on Jaani Turunen, maisemasuunnittelija ja asiakasryhmäpäällikkö,
puh. 040 848 4255, jaani.turunen(at)rudus.fi