Halaa hyvät mikrobit talteen
Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote, sulje silmät ja hengitä syvään 10 kertaa. Saat luonnosta hyviä mikrobeja, jotka vahvistavat elimistön vastustuskykyä ja ennaltaehkäisevät mm. allergioita.
Tietoa mikrobien terveysvaikutuksista:
"Mikrobiologit ja lääkärit tutkivat lapsia, koiria ja hiiriä selvittääkseen, kuinka näkymätön luonto auttaa ihmistä. Miten maaperäbakteerien terveysvaikutukset syntyvät?" Lue artikkeli: Mullan eliöt pitävät meitä terveinä. Helsingin yliopisto, Yliopisto-lehti Y/06/17.
"Tuore tutkimus osoittaa, että käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Nykyisen tutkimustiedon valossa laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta. Tutkimus perustuu biodiversiteettihypoteesiin. Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista altisteista. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää harmitonta siitepölyä vastaan. Kehon turvajärjestelmä voi myös hyökätä suoliston normaaleja mikrobeja vastaan, mikä voi aiheuttaa kroonisen suolistosairauden." Lue koko artikkeli: Jo kahden viikon altistus voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta. Tampereen yliopisto, Teksti: Jaakko Kinnunen.
"Biodiversiteettihypoteesin mukaan kaupungistuneiden väestöjen ylihygieenisyys ja vähäinen kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmiselimistön mikrobiomia, mikä vaikuttaa immuunipuolustuksen säätelyyn. Immuunipuolustuksen epätasapaino voi johtaa erilaisiin tarttumattomiin tauteihin ja häiriöihin, kuten tyypin 1 diabetekseen, suolistosairauksiin, syöpään, astmaan ja allergioihin. Nämä krooniset sairaudet ovat siis hyvinkin samoja kuin PAH-yhdisteiden aiheuttamat sairaudet. PAH-yhdisteet muuntavat elinympäristön mikrobiyhteisöä, ja elinympäristön mikrobiomin on todettu olevan yhteydessä ihmiskehon mikrobiomiin ja sitä kautta terveyteen. Artikkelissa avataan uutta ajattelua ja pohditaan PAH-yhdisteiden, mikrobiyhteisömuutosten ja immuunisäätelyn ja -häiriöiden välisiä yhteyksiä." ADELE-hankkeessa laaditussa artikkelissa esitellään uudenlainen ”Altered environmental microbiome” (”elinympäristön muuttunut mikrobiomi”) - hypoteesi. Artikkeli on julkaistu PLOS One -lehdessä. Lue lisää: Uusi hypoteesi biodiversiteettihypoteesin rinnalle. Helsingin yliopisto.
Allergiatutkija Tari Haahtela toisi maaseudun kaupunkiin. "On rakennettava viherseiniä, kaupunkibulevardeja ja korttelipihoja. Kyse ei ole mistään luksuksesta kauniine näköaloineen, vaan lääkäreiden ja luontoihmisten pitäisi yhdessä rakentaa kaupunkia, joka ottaa terveyden huomioon." Lue artikkeli: Eläköön, metsien mikrobit! Artikkeli on julkaistu Luonnonsuojelijassa 2/2015.