Kasvintuhoojat

Karanteenituhoojat

Kasvinterveyslainsäädännön uudistuksen myötä tuhoojien luokittelu on muuttunut. Tässä karanteenituhoojat jaetaan unionikaranteenituhoojiin ja suoja-aluekaranteenituhoojiin. Unionikaranteenituhoojista merkittävimmät ovat prioriteettituhoojia. Tässä ryhmässä mainittuja vaarallisia kasvintuhoojia löydettäessä on niistä tehtävä ilmoitus Ruokavirastoon. Tällä sivustolla esitellään viherrakentamisessa huomioitavat lajit.

Aasianrunkojäärä

Aasianrunkojäärä on vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltu, lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se on levinnyt Aasiasta Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Erityisen riskialtista on kivitavaran pakkausmateriaali, koska kivitavara on usein peräisin Kiinasta. Useissa EU-maissa on löydetty aasianrunkojääriä kivitavaran pakkausmateriaalista.

Kiinanrunkojäärä

Kiinanrunkojäärän sukulaislaji aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on saman näköinen kuin kiinanrunkojäärä. Sitä on EU-maissa löydetty Kiinasta tuotavan kivitavaran puisessa pakkausmateriaalissa.

Saarnenjalosoukko

Aikuinen kuoriainen on 8.5 - 14.0 mm pitkä ja 3.1 - 3.4 mm leveä. Ruumis on kapea, selkäpuolelta litteä ja vatsapuolelta kupera. Väriltään aikuinen kuoriainen on metallisen vihreä.

Haitalliset kasvintuhoojat

Tässä ryhmässä esitellään laatutuhoojia, joita ei saa olla istutettavaksi tarkoitetuissa kasveissa lainkaan tai esiintymiselle on annettu tietty raja-arvo. Haitallisten kasvintuhoojien ryhmässä esitellään myös muita kasvinterveyteen vahingollisesti vaikuttavia tuhoojia, joiden esiintyminen voi olla satunnaista, mutta epidemioiden kohdatessa aiheuttavat merkittävää tuhoa. Myös näiden tuhoojien tunnistaminen on tärkeää.

Etanaiset

Etanaiset ovat lehtipistiäisiin kuuluvia kasvintuhoojia. Kirsikkaetanaisen isäntäkasveja ovat pääasiassa kirsikat, luumut ja päärynät. Se voi vioittaa myös aroniaa, orapihlajia, ruusukvitteniä ja pihlajia.

Hallamittari

Hallamittaria ja sen toukkia esiintyy omena-, luumu- ja kirsikkapuissa sekä metsä- ja puistopuista mm. tammilla ja lehmuksilla.

Havukantojäärä

Havupuunkantojäärä on 13-18 mm pitkä harmaakarvainen sarvijäärä. Havukantojäärä on hyvin yleinen, mutta metsätaloudellisesti vaaraton laji. Sitä tapaa usein tukkipinoilta.

Satunnaiset tuhoa aiheuttavat

Tässä ryhmässä esitellään lajeja, joiden tuhot ovat vähäisiä, mutta niitä voidaan sekoittaa vaarallisempiin tuhoojiin.

Sarvijaakko

Sarvijaakko on harmaa kookas sarvijäärä, joka elää männyllä. Se elää vain hyvin heikkokuntoisissa tai kuolleissa puissa, eikä sitä voida pitää tuholaisena. Siitä on jopa hyötyä koska toukat kilpailevat elintilasta vahingollisen pystynävertäjän toukkien kanssa. Lajia esiintyy koko maassa. Älä sekoita runkojääriin.

Tuomenkehrääjäkoi

Tuomenkehrääjäkoi on pienehkö perhonen, jonka valkoisissa etusiivissä on epäsäännöllisissä riveissä mustia pilkkuja. Kehrääjäkoin kellertävän valkoiset mustatäpläiset toukat elävät tuomella kehräämässään harsomaisessa kudoksessa. Tämä kudos verhoaa lehtiä, oksia ja joskus jopa koko rungon. Toukat pystyvät suurina ryhminä esiintyessään syömään puut lehdettömiksi.

Opi tunnistamaan

Toni Valon esitelmä Viheralan Taimipäivässä 19.11.2015 sisältää hyviä vinkkejä tuhoojien määrittelyyn puuvartisilla kasveilla.

Haitalliset vieraslajit