Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Aasianrunkojäärä

Aasianrunkojäärä on vaaralliseksi kasvintuhoojaksi luokiteltu, lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Se on levinnyt Aasiasta Eurooppaan puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Erityisen riskialtista on kivitavaran pakkausmateriaali, koska kivitavara on usein peräisin Kiinasta. Useissa EU-maissa on löydetty aasianrunkojääriä kivitavaran pakkausmateriaalista.

Aasianrunkojäärä (anoplophora glabripennis)

Suomesta on löydetty eläviä aasianrunkojääriä Kiinasta tuoduista kivitavaralähetyksistä. Kasvavista suomalaisista puista aasianrunkojäärää on löydetty ensimmäisen kerran lokakuussa 2015.

Aasianrunkojääriä havaittaessa tai epäiltäessä on viipymättä otettava yhteyttä Ruokavirastoon.

Aasianrunkojäärän sukulaislaji kiinanrunkojäärä (Anoplophora chinensis) on saman näköinen kuin aasianrunkojäärä. Sitä on EU-maissa löydetty Kiinasta tuoduista vaahterantaimista.

Isäntäkasvit

  • Haavat, poppelit (Populus spp.)
  • Hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)
  • Jalavat (Ulmus spp.)
  • Koivut (Betula spp.)
  • Lehmukset ( Tilia spp.)
  • Lepät (Alnus spp.)
  • Omenapuut  (Malus spp.)
  • Pajut (Salix spp.)
  • Pähkinäpensaat ( Corylus spp.)
  • Päärynäpuut  (Pyrus spp.)
  • Saarnet  (Fraxinus spp.)
  • Vaahterat  (Acer spp.)

Levinneisyys

  • Eurooppa: Alankomaat, Iso-Britannia, Itävalta, Italia, Saksa, Suomi, Sveitsi, Ranska
  • Euroopan ulkopuoliset maat: USA, Kanada, Kiina, Etelä-Korea, Pohjois-Korea

Tuntomerkit (aikuinen kuoriainen)

  • Suuri koko: ruumis 2,5-3,5 cm pitkä
  • Mustalla kiiltävällä pohjalla valkoisia pilkkuja
  • Ruumista pidemmät raidalliset tuntosarvet

Vioitus

  • Puisessa pakkausmateriaalissa: Toukkakäytävät ja puupuru.
  • Kasveissa:
  • Pyöreät ulostuloreiät (läpimitta 1 cm) puun rungossa ja oksissa yli 1,5 m korkeudella
  • Puru tyvellä
  • Toukkakäytävät kuoren alla
  • Kuoren halkeamat ja kitukasvuisuus
  • Oksien kuivuminen
  • Puiden kuoleminen

Suomessa haavalla esiintyvän runkohaapsasen (Saperda carcharias) vioitus on hyvin samannäköistä aasianrunkojäärän vioituksen kanssa.  Aasianrunkojäärän ulostulosreiät sijaitsevat kuitenkin ylempänä puussa.

Elinkierto ja leviäminen

  • Aasianrunkojäärä munii puunrunkoon. Se käyttää isäntäkasveina sekä terveitä että heikentyneitä puita. 
  • Toukka kehittyy rungon sisällä syöden puuainekseen suuria käytäviä.Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena 5 cm pitkä.
  • Toukka koteloituu rungon sisään. Kuoriuduttuaan aikuinen jäärä tulee rungosta ulos tekemänsä ulostuloreiän kautta.
  • Aikuinen jäärä käyttää ravintonaan lehtipuiden lehtiä ja kaarnaa. Jäärä ei yleensä lennä kauas puusta, josta se kuoriutui.
  • Elinkierron pituus vaihtelee ilmaston mukaan. Lämpimässä ilmastossa kehitys on nopeampaa kuin viileässä. Pohjois-Kiinassa yhden sukupolven kehitys munasta aikuiseksi kestää kaksi vuotta.
  • Aasianrunkojäärä leviää pääasiassa puisen pakkausmateriaalin välityksellä.

Leviämisen estäminen ja torjunta

  • Kaikkien ulkomaista puista pakkausmateriaalia käsittelevien yritysten tulee tarkkailla puista pakkausmateriaalia jäärien varalta.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä Kiinasta tuodun kivitavaran pakkausmateriaaliin.
  • Ulkomaisiin japaninvaahteran (Acer palmatum) taimiin liittyy riski aasianrunkojäärän sukulaislajin, kiinanrunkojäärän, leviämisestä. Taimia tulee tarkkailla jäärien varalta.

Ilmoittamisvelvollisuus

Jos löydät tai epäilet löytäneesi aasianrunkojäärän, ota viipymättä yhteys Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi. Ota löytämäsi jäärä mieluiten elävänä talteen esimerkiksi lasipurkkiin.

Lähde: Ruokavirasto

Kuvia