Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Jättipuupistiäinen

Jättipuupistiäinen ja sen sukulainen sinipuupistiäinen (Sirex juvencus L.) ovat kaksi yleisintä havupuutavaraa vahingoittavaa puupistiäislajiamme. Jättipuupistiäinen iskeytyy mänty- ja kuusipuutavaraan, ja sinipuupistiäinen puolestaan vain kuusipuutavaraan.

Jättipuupistiäinen Urocerus gigas L., Sirex gigas

Kuvaus

Jättipuupistiäinen ja sen sukulainen sinipuupistiäinen (Sirex juvencus L.) ovat kaksi yleisintä havupuutavaraa vahingoittavaa puupistiäislajiamme. Jättipuupistiäinen iskeytyy mänty- ja kuusipuutavaraan, ja sinipuupistiäinen puolestaan vain kuusipuutavaraan. Puupistiäiset eivät ole nykyisten nopeiden korjuuketjujen vuoksi erityisen yleisiä puutavaran pilaajia, mutta esiintyessään lajit alentavat huomattavasti puutavarasta saadun sahatavaran arvoa. Puupistiäiset ovat sekundäärisiä tuhonaiheuttajia, jotka iskeytyvät vain esim. heikentyneisiin pystypuihin ja puutavaraan. Puupistiäisiä esiintyy koko maassa.

Puupistiäiset parveilevat loppukesällä: jättipuupistiäinen heinäkuussa ja sinipuupistiäinen elokuussa. Pistiäisten muninta jatkuu aina syyskuulle asti. Naaras poraa pitkällä neulanohuella munanasettimellaan kuoren läpi reiän syvälle puuhun, jonne se laskee munansa. Muninnan yhteydessä puuaineeseen siirtyy lahottajasienen itiöitä.

Seuraavana keväänä munista kuoriutuvat harmaanvalkeat toukat alkavat syödä sienirihmastoa ja puuainetta kovertaen samalla läpi rungon risteileviä mutkittelevia käytäviä. Irronneen hienojakoisen purun toukat pakkaavat taakseen hyvin tiiviisti. Toukat elävät puussa 2-5 vuotta. Toukat koteloituvat puun sisään ilman kotelokoppaa.

Kotelosta kuoriutuneet aikuistuneet pistiäiset kaivavat tiensä ulos puuaineesta heinä - elokuussa pyöreän reiän kautta.

Vioitus

Jättipuupistiäistä tavataan kuusella ja männyllä. Sinipuupistiäinen elää vain kuusella. Ne iskeytyvät tuoreeseen puutavaraan, tuulenkaatoihin sekä heikentyneisiin pystypuihin.

Puupistiäisten toukkien syönti puuaineessa kestää 2-5 vuotta. Ylivuotisista puista ja tuulenkaadoista sahatussa puutteellisesti kuivatussa sahatavarassa aikuistuneet pistiäiset saattavat aiheuttaa yllätyksen poistuessaan puun sisältä. Pistiäiset kykenevät porautumaan ulompien rakennusmateriaalien, kuten paneelien ja lastulevyn lävitse.

Puupistiäisten toukat kaivertavat pitkiä jopa läpi rungon ulottuvia risteileviä käytäviä, jotka ovat täynnä hienojakoista, lähes pölymäistä, purua. Aikuisten pistiäisten ulostuloreiät ovat pyöreitä. Pistiäisen mukanaan kuljettama sieni lahottaa, muttei värjää puuainetta.

Torjunta  

Puupistiäisten taloudellinen merkitys puu- ja sahatavaran pilaajana on vähentynyt nopeutuneiden korjuuketjujen sekä kunnollisen sahatavaran lämpökuivauksen myötä.

Syksyllä kaadettu havupuutavara sekä tuulenkaadot ovat alttiita puupistiäisten vioituksille, jos ne korjataan vasta seuraavana kesänä. Myös esim. korjuuvaurioiden vuoksi heikentyneet, kuolevat, puut ovat alttiita puupistiäisten hyökkäyksille.

Loppukesällä tai syksyllä kaadettu puutavara ja esim. tuulenkaadot tulee korjata ja sahata mahdollisimman nopeasti, etteivät puupistiäisten munimista munista kehittyvät toukat ehdi alkaa käytävien kovertamista. Jos puutavara on ylivuotista, tulee varmistaa, ettei siitä löydy puupistiäisten käytäviä ja toukkia. Sahatavaran lämpökuivauksella toukat kuolevat, mutta sahatavaran laatu on jo pilalla.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvat