Havutikaskuoriainen

Havutikaskuoriainen on ruskeanmusta pitkittäisjuovainen kuoriainen. Laji pilaa havupuutavaraa kaivamalla pitkiä tikapuumaisia käytäviä pintapuuhun. Myöhemmin kuoriaisten mukanaan tuoman sinistäjäsienen rihmasto saa aikaan käytävien mustumisen. Havutikaskuoriaisen vioittama sahatavara ei kelpaa vientiin, mutta on teknisesti kelvollista moniin tarkoituksiin.

Havutikaskuoriainen Trypodendron lineatum Ol., Xyloterus lineatum, Tomicus lineatum

Kuvaus

Havutikaskuoriainen on ruskeanmusta pitkittäisjuovainen kuoriainen. Laji pilaa havupuutavaraa kaivamalla pitkiä tikapuumaisia käytäviä pintapuuhun. Myöhemmin kuoriaisten mukanaan tuoman sinistäjäsienen rihmasto saa aikaan käytävien mustumisen. Havutikaskuoriaisen vioittama sahatavara ei kelpaa vientiin, mutta on teknisesti kelvollista moniin tarkoituksiin. Laji on sekundäärinen eikä vioita eläviä puita, vaan iskeytyy tuoreisiin, juuri kuolleisiin, puihin ja puutavaraan. Havutikaskuoriainen on yleinen koko maassa. Toinen havupuulla elävä tikaskuoriaislaji T. proximum on hyvin samankaltainen kuin havutikaskuoriainen, ja tekee samanlaista tuhoa.

Parveilu alkaa Etelä-Suomessa keväällä tavallisesti lämpötilan noustua +15 C-asteeseen. Tämä tapahtuu yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Parveilu loppuu yleensä kesäkuun puoliväliin mennessä. Havutikaskuoriaisen iskeytymisestä jää havutukkien pinnalle vaaleita purukasoja. Iskeytyy ainoastaan kuorelliseen puuhun.

Jalattomat valkeat toukat elävät käytävissä puuaineen sisällä syöden emon istuttamaa sienirihmastoa. Emo pysyttelee käytäväverkoston suulla säädellen ruumillaan käytäviin pääsevän kosteuden määrää siten, että käytävissä olevalla sienirihmastolla on edulliset kasvuolosuhteet.

Havutikaskuoriaiset aikuistuvat heinä - elokuussa. Ne ryömivät ulos käytävistään talvehtimaan karikekerrokseen, josta ne jälleen keväällä aloittavat lentonsa.

Vioitus

Havutikaskuoriainen elää juuri kuolleiden mäntyjen, kuusten ja lehtikuusten puuaineessa etenkin varjoisilla paikoilla. Laji iskeytyy tuoreisiin tuulenkaatoihin, kuorelliseen puutavaraan, kantoihin sekä pystyyn kuolleisiin puihin, niin kauan kuin kosteusolot puussa säilyvät sopivina. Syksyllä 2001 myrskyn kaatamiin kuusiin havutikaskuoriaisia iskeytyi vielä keväällä 2003.

Havutikaskuoriaisten elinkierto on yksivuotinen. Karikkeen seassa talvehtivat kuoriaiset iskeytyvät vakituisille varastopaikoille kerättyyn puutavaraan, ellei iskeytymistä ehkäistä esim. kastelulla.

Tikaskuoriaisnaaras kaivaa emokäytäväänsä aluksi suoraan kohti puun ydintä noin 2 - 4 senttimetrin matkan. Tämän jälkeen käytävä haarautuu kahtia. Haarautuneet käytävät jatkuvat vuosilustojen suuntaisina. Emokäytävät sekä niiden ylä- ja alapuolelle myöhemmin kaiverretut toukkakäytävät muistuttavat ulkonäöltään antennia tai yksipuisia tikkaita. Käytävät eivät ulotu sydänpuuhun. Puuaine mustuu käytävien ympäriltä.

Torjunta  

Havutikaskuoriaiset iskeytyvät mieluiten edellisenä syksynä ja samana keväänä kaadettuun puutavaraan, joissa on sienen kasvun kannalta sopivin kosteus. Arimpia kohteita havutikaskuoriaisen kannalta ovat varjoisilla paikoilla olevien mänty- ja kuusipuutavarapinojen päällimmäiset kerrokset.

Syksyn ja talven aikana kaadettu havupuutavara tulisi kuljettaa pois metsästä ennen parveilun alkua, viimeistään huhtikuun alkupuolella. Tukkipinot voidaan varastopaikalla käsitellä tarkoitukseen hyväksytyllä torjunta-aineella. Pinojen jatkuva kastelu sekä peittäminen ehkäisee kuoriaisten iskeytymistä.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvat