Jänikset

Jänikset (metsäjänis ja rusakko) nakertavat lehtipuiden ja joskus männyn taimien kuorta. Nuorten taimien latvojen katkominen on paikoittain yleistä. Jänis on valikoiva ravintonsa suhteen. Sille kelpaavat esim. paremmin aikuisten kuin nuorten puiden oksat.

Jänikset (Lepus spp.)

Oireet

  • Männyllä ja lehtipuilla
  • Latva tai oksia katkottu. Katkaisupinta vino, kuin veitsellä viilletty.

Kuoren kaluaminen rungolta ja oksista.

Kuvaus

Jänikset (metsäjänis ja rusakko) nakertavat lehtipuiden ja joskus männyn taimien kuorta. Nuorten taimien latvojen katkominen on paikoittain yleistä. Jänis on valikoiva ravintonsa suhteen. Sille kelpaavat esim. paremmin aikuisten kuin nuorten puiden oksat. Myös talven lumisuus vaikuttaa jäniksen ruokavalioon. Runsaslumisina aikoina koivu ja haapa ovat suosiossa, kun taas vähälumisina talvina pajut ja mustikka ovat enemmän suosiossa.  

Männyllä ja lehtipuilla latva tai oksia katkottu. Katkaisupinta vino, kuin veitsellä viilletty. Kuorta kaluttu rungolta ja oksista.

Villikanin vioitus näkyy viheralueilla suuresiintymisten aikaan pensaissa ja puissa selvästi. Niille maistuvat lähes kaikki kasvilajit. Kanit myös kaivavat käytäviä, jotka haittaavat viheralueiden inhimillistä käyttöä.

Torjunta

Jäniskannat vaihtelevat vuosittain. Ne saavat huippunsa keskimäärin neljän vuoden välein. Jos runsasluminen talvi sattuu samaan aikaan jäniskannan huippuvuoden kanssa, odotettavissa saattaa olla tavallista enemmän tuhoja. Runsaasti typpilannoitusta saaneet taimet ovat syönnille alttiimpia.

Puiden suojausta jänisten aiheuttamia tuhoja vastaan ei ole Suomessa katsottu metsätaloudellisessa mielessä kannattavaksi. Taimitarhoilla arvokkaat istutukset kannattaa suojata verkkoaidalla. Omena-, ym. puutarhapuiden runkojen suojaus on tehokkain ja kannattavin suojauskeino jäniksiä vastaan. Villiintyneiden kesykanien tuhoilta kasvillisuus on välttämättä suojattava hyvin.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvia