Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Runkohaapsanen

Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen, jonka käytävät edesauttavat lahottajasienten pääsyä puuainekseen. Aikuinen haapsanen nakertaa haavan lehtiin rosoreunaisia reikiä. Merkittävimmät vahingot saa aikaan kuitenkin toukka. Se voi kaivertaa jopa metrin mittaisen 10-15 mm leveitä käytäviä haavan rungon keskustaan.

Runkohaapsanen Saperda carcharias  

Kuvaus

Runkohaapsanen on 22-28 mm pitkä harmaankeltainen sarvijäärä. Sen ruumis on täynnä mustia pisteitä. Runkohaapsasen toukka on valkea ja jalaton. Sen pää on kapea ja miltei etureunaansa myöten keskiruumiiseen vajonnut. Aikuinen haapsanen nakertaa haavan lehtiin rosoreunaisia reikiä. Merkittävimmät vahingot saa aikaan kuitenkin toukka. Se voi kaivertaa jopa metrin mittaisen 10-15 mm leveitä käytäviä haavan rungon keskustaan. Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen, jonka käytävät edesauttavat lahottajasienten pääsyä puuainekseen. Runkohaapsanen on primaarinen tuhonaiheuttaja, eli se pystyy iskeytymään täysin terveisiin haapoihin. Laji elää Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä on tavattu aina Rovaniemen korkeudelle saakka.

Aikuiset runkohaapsaset ovat liikkeellä heinä-elokuussa. Naaras laskee munansa haapojen tyvelle kuoren rakosiin.

Munista kehittyvät toukat ravitsevat itseään ensin nilalla, mutta painuvat sitten rungon keskustaan. Toukat elävät rungon sisällä kolmesta neljään vuotta työnnellen aina välillä karkeata purua ulos sisäänmenoreiästään. Nuoret toukat talvehtivat käytävissään puun tyvellä tai jopa maanpinnan alapuolella. Täysikasvuiset toukat talvehtivat tekemiensä käytävien yläpäässä. Ne koteloituvat seuraavana keväänä.

Koteloista kuoriutuneet aikuiset lähtevät lentoon keskikesällä. Niitä näkee heinä-elokuussa nakertelemassa haapojen lehtiä. Runkohaapsasen kehitysaika on 2-4 vuotta.

Tuhojen esiintyminen

Runkohaapsanen elää haavalla ja poppeleilla. Aikuiset järsivät rosoreunaisia reikiä haavan lehtiin. Toukat porautuvat haavan puuaineeseen, rungon keskustaan. Runkohaapsanen valitsee asuinpuukseen aurinkoisella paikalla, metsänreunassa, valoisassa metsässä tai harvennetussa taimikossa sijaitsevan haavan.

Toukkien puiden tyviosaan nakertamat käytävät voivat venyä jopa metrin mittaisiksi. Käytävät toimivat lahottajasienten leviämistienä haavan sisuksiin. Runkohaapsasen toukkien asuttamista puista aikuistuneet yksilöt voivat siirtyä lähistön haapoihin munimaan.

Aikuiset runkohaapsaset nakertavat haapojen lehtiin reikiä. Toukat syövät ensin haavan nilaa. Sitten ne kaivautuvat syvälle haavan puuaineeseen, jossa ne nakertavat 10-15 millimetrin läpimittaisia käytävää. Käytävät voivat olla jopa metrin mittaisia. Aikuisten ulostulorei'istä ja toukkakäytävistä leviää puuhun värivikaa ja lahoa aiheuttavia sieniä.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvia