Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Mesisienet

Mesisieni on maailmanlaajuisesti - jopa tropiikkia myöten - levinnyt sieni. Se on sekä ruokasieni että tuhonaiheuttaja. Euroopasta mesisientä on löydetty seitsemää eri lajia. Suomessa esiintyy kolme renkaallista ja yksi renkaaton mesisienilaji. Mesisienet kasvavat tiheinä rykelminä kannoissa, puiden tyvillä tai maan pinnalle tulevissa juurissa.

Mesisienet Armillaria spp (Fr.; Fr.) Staude

Kuvaus

Mesisieni on maailmanlaajuisesti - jopa tropiikkia myöten - levinnyt sieni. Se on sekä ruokasieni että tuhonaiheuttaja. Euroopasta mesisientä on löydetty seitsemää eri lajia. Suomessa esiintyy kolme renkaallista ja yksi renkaaton mesisienilaji. Mesisienet kasvavat tiheinä rykelminä kannoissa, puiden tyvillä tai maan pinnalle tulevissa juurissa. Itiöemän lakin väri vaihtelee hunajanvärisestä ruskeaan. Halkaisijaltaan lakit ovat yleensä 5-15 cm. Etenkin lakin yläpinnalla on lakin yleisväriä tummempia suomuja. Mesisienen jalassa on useimmiten rengas. Mesisieni voi elää joko saprofyyttinä, eli madänsyöjänä, kuolleessa puussa tai parasiittina, eli loisena, elävissä puissa. Mesisientä esiintyy koko maassa.

Mesisienitartunta terveeseen metsikköön tapahtuu itiöiden avulla tuoreisiin kantopintoihin sekä juuristossa ja puun tyvellä oleviin vaurioihin. Ensimmäinen tartunta tapahtuu usein ensiharvennuksen yhteydessä. Kannoista mesisieni leviää läheisiin puihin ritsomorfien, eli rihmastojänteiden, avulla sekä joskus myös juuriyhteyksien välityksellä ritsomorfeja muodostamatta.

Englannissa ritsomorfien on havaittu kasvavan maassa kesän aikana 1-2 m. Männyn jällessä ritsomorfit ovat ehtineet 10 kk aikana edetä 62 cm. Suomessa ritsomorfien leviämisnopeus ei kuitenkaan ole aivan yhtä nopeaa, sillä meillä lämmintä kasvukautta on vain n. 5 kuukautta. Ritsomorfien avulla yksi mesisieniyksilö voi levittäytyä laajalle alueelle. USA :ssa on tavattu jopa 15 ha:n kokoinen mesisieniklooni. Englannissa yhden kloonin valtaama alue on ollut suurimmillaan n. 9 ha. Suomessa suurimmat löydetyt mesisienikloonit ovat olleet n. 1 ha:n kokoisia.

Mesisienen itiöemiä löytyy metsästä heinäkuun lopulta syyskuun alkuun saakka.

Vioitus

Mesisieni voi aiheuttaa tuhoja nuorissa männiköissä ja kuusikoissa sekä myös varttuneemmissa metsissä. Lisäksi osa mesisienilajeista on erikoistunut lehtipuille.

Sienen eteneminen männyntaimikossa saattaa olla hyvin nopeaa. Saastunut taimi voi kuolla muutamassa viikossa. Taudin aiheuttama puuston kuolleisuus saavuttaa huippunsa ennen taimikon sulkeutumista. Mesisienen lahotustoiminta kuusessa voi jatkua vuosikymmeniä.

Mesisienen iskeytyminen saa aikaan puilla juuriston toiminnan heikkenemisen. Sienen iskeytymisen ensioireena nuorella männyllä on havaittavissa koko neulasiston samanaikainen vähittäinen kellastuminen. Kellastuminen tapahtuu yleensä kasvukauden aikana. Kun puu alkaa kellastua, sen juuristo voi olla kokonaan mesisienen saastuttama. Mesisienen jälsikerroksessa elävä huopamainen rihmasto voi olla edennyt jo juurenniskan korkeudelle asti samalla ympäröiden koko rungon.

Mesisienen kymmeniä vuosia kuusessa jatkuva lahotustoiminta aiheuttaa aluksi kasvun heikkenemistä. Ulospäin näkyvänä merkkinä saattaa olla havaittavissa voimakas tyvilaajentuma sekä runsasta pihkavuotoa. Mesisienen aiheuttamat vioitukset juuristossa saavat aikaan puun veden- ja ravinteidenoton heikkenemisen. Lopulta puu saattaa kuolla vedenpuutteeseen.

Torjunta

Mesisieni saa aikaan pienialaisia aukkoja männyntaimikoihin.

Kuusikoissa mesisieni on juurikäävän jälkeen yleisin kuusen tyvilahon aiheuttaja. Se aiheuttaa kasvutappioita. Mesisienen heikentämät puiden juuret eivät kestä voimakkaan tuulen rasitusta yhtä hyvin kuin terveiden puiden juuret.

Mäntymesisienen tuhoille ovat alttiita kuivilla harjumailla olevat nuoret männiköt, etenkin, jos kasvupaikalla on lehtipuiden kantoja. Lehtipuiden kannoista liikkeelle lähtevä mesisienitartunta sekä sen aiheuttama kuolleisuus saavuttavat huippunsa ennen männyntaimikon latvuksen sulkeutumista. Jos kuusen tyvilahoa ei oteta huomioon, mesisienen aiheuttamat tuhot ovat olleet Pohjoismaissa vähäisiä. Aktiivisia torjuntatoimia ei ole yleensä tarvittu.

Mesisientä tavataan runsaasti metsämaassa, joten sitä on vaikea torjua. Paras tapa ehkäistä mesisienen aiheuttamia vahinkoja on pyrkiä pitämään puusto mahdollisimman elinvoimaisena ja hyvässä kasvukunnossa: metsikkö on harvennettava ajoissa, jotta mesisieni ei pysty iskeytymään tartunta-alttiimpiin alikasvospuihin. Poistamalla mesisienen tartuntapesäkkeiden sairaat puut ja läheiset terveet puut pystytään mesisienen leviämistä ehkäisemään. Tehokkain tapa sienen rihmastojänteiden tuhoamiseen metsämaasta on kulotus. Lisäksi kantojen poisto uudistusalalta vähentää mesisienen aiheuttamaa vaaraa.

Lähde: Luke (Metla)

Tuntomerkit kuvina