Etanaiset

Etanaiset ovat lehtipistiäisiin kuuluvia kasvintuhoojia. Kirsikkaetanaisen isäntäkasveja ovat pääasiassa kirsikat, luumut ja päärynät. Se voi vioittaa myös aroniaa, orapihlajia, ruusukvitteniä ja pihlajia.

Kirsikkaetanainen Caliroa cerasi
Lehmusetanainen Caliroa annulipes
Tammietanainen Caliroa cinxia

Kuvaus

Etanaiset ovat lehtipistiäisiin kuuluvia kasvintuhoojia. Kirsikkaetanaisen isäntäkasveja ovat pääasiassa kirsikat (Prunuscerasus), luumut (Prunusdomestica) ja päärynät (Pyrus). Se voi vioittaa myös aroniaa (Aronia), orapihlajia (Crataegus), ruusukvitteniä (Chaenomeles japonica) ja pihlajia (Sorbus). Lehmusetanaisen isäntäkasveja ovat puolestaan koivut (Betula), lehmukset (Tilia), pyökit (Fagus), raidat (Salix caprea) ja tammet (Quercus).

Aikuiset yksilöt ovat 4,0-8,0 millimetriä pitkiä, mustankiiltäviä pistiäisiä. Aikuiset pistiäiset kuoriutuvat koteloistaan touko-kesäkuussa ja aloittavat parveilun. Naaraat munivat lehtien alapinnoille leikkaamiinsa pieniin viiltoihin useita munia lehteä kohden.

Lehmusetanaisen musta/ruskeapäiset toukat ovat aluksi väriltään läpikuultavan valkeita, mutta kasvaessaan niiden väri muuttuu vihertävänkellertäväksi. Ne ovat kauttaaltaan läpikuultavan kellertävän liman peitossa. Kirsikkaetanaisen toukat ovat väriltään keltavihreitä tai keltaoransseja. Ne ovat kauttaaltaan mustanvihreän limakalvon peittämiä. Tammietanaiset muistuttavat kovasti lehmusetanaisia, mutta niiden pää on väriltään punaruskea.

Etanaisten täysikasvuiset toukat ovat noin 8- 12 millimetriä pitkiä. Ne ovat etupäästään leveitä, nuijamaisen muotoisia ja niiden keho ohenee hieman peräpäätä kohti. Täysikasvuiset toukat menevät maahan talvehtimaan ja koteloituvat keväällä. Koteloaika kestää noin kaksi viikkoa.

Vioitus

Toukat syövät isäntäkasvinsa lehden päällyskettoa jättäen jälkeensä pitsimäisiä ikkunakuvioita. Etanaisten vioitus on toisinaan laajaa aiheuttaen suuria kosmeettisia haittoja. Suuret vioitukset voivat myös aiheuttaa puun lehtien ennenaikaisen putoamisen sekä haitata seuraavan kasvukauden kasvua.

Torjunta

Kirsikkaetanaisen toukkia torjutaan kosketusvaikutteisilla torjunta-aineilla kesäkuussa kukinnan jälkeen, mikäli vioituksia on ollut runsaasti aiempana vuonna.

Lehmusetanaisten torjuntaan voidaan käyttää myös isosukkulamatoja (Steinernemafeltiae) tai Heterorhabditismegidis -sukkulamatoja, jotka tappavat täysikasvuisen toukan sen mennessä maahan koteloitumaan. Näistä kahdesta sukkulamatolajista Heterorhabditismegidis on havaittu tehokkaammaksi pistiäisten toukkien torjunnassa.

Teksti ja kuvat: Toni Valo