Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Hallamittari

Hallamittaria ja sen toukkia esiintyy omena-, luumu- ja kirsikkapuissa sekä metsä- ja puistopuista mm. tammilla ja lehmuksilla.

Hallamittari Operophthera brumata L.

Kuvaus

Hallamittaria ja sen toukkia esiintyy omena-, luumu- ja kirsikkapuissa sekä metsä- ja puistopuista mm. tammilla ja lehmuksilla.

Hallamittarikoiras ja naaras eroavat ulkomuodoltaan kokonaan toisistaan. Koiraalla on täydellisesti kehittyneet siivet, kun taas naaraalla siivet ovat surkastuneet lyhyiksi tyngiksi. Koiraan siipien kärkiväli on 26-31 mm. Etusiivet ovat koiraalla pyöristyneet, kellanruskean harmaat, tummien nauhamaisten aaltoilevien poikkijuovien kirjaamat. Takasiivet ovat vaaleammat ja niiden poikkijuovat epäselvemmät. Naaras on n. 6 mm pituinen. Sen siivet ovat 1/2 ruumiin pituudesta, päistään tupsumaiset, kellanruskeat ja joskus vihreän tai mustanharmaat. Toukka on 20-25 mm pitkä, suhteellisen hoikka ja vaaleanvihreä.

Aikuiset yksilöt lentävät syys-marraskuussa. Pariteltuaan naarasyksilöt kiipeävät puiden latvuksiin munimaan. Ne munivat jopa 200-300 punertavaksi muuttuvaa munaa. Talvehtineet munat kuoriutuvat seuraavana keväänä ja toukat aloittavat isäntäkasvinsa kukkasilmujen syönnin. Heinäkuussa toukat kaivautuvat maahan koteloitumaan.

Vioitus

Hallamittarin toukat vioittavat isäntäkasviaan syömällä silmuja, lehtiä ja kukintoja. Ne aloittavat vioittamalla kukka-aiheita ja myöhemmin ne syövät isäntäkasvinsa lehtiä, joita ne kehräävät yhteen kuten kääriäisten toukat. Ne voivat myös vioittaa omenan raakileita kaivamalla niihin koloja. Vioitukset raakileissa näkyvät myöhemmin omenan pinnalla olevina kuroumina. Hallamittarin toukat voivat aiheuttaa pahoja vioituksia, koska ne esiintyvät suurina joukkoina. Vioitus alkaa latvoista, jolloin sen etenemistä ei välttämättä huomaa ennen kuin syönti on voimakasta toukkien kasvettua isommiksi.

Hallamittarin toukkien tekemä vioitus useana peräkkäisenä vuonna heikentää puuta ja tekee sen alttiiksi muille tuholaisille kuten esimerkiksi lustokuoriaisille (Xyleborusdispar) ja mesisienille (Armillaria).

Torjunta

Hallamittaria voidaan yrittää torjua asettamalla kuivumattomia liimarenkaita puiden runkoihin. Liimarenkaalla voidaan myös tarkkailla hallamittarien esiintymistä. Hallamittarin talvehtivia munia voidaan torjua keväisin ruiskuttamalla puut öljypohjaisilla kevätruiskutteilla. Kemiallisesti hallamittaria voidaan tarvittaessa torjua esimerkiksi pyretriini-pohjaisilla torjunta-aineilla. Myös Bacillusthuringiensis -bakteerivalmiste on toimiva tapa hallamittarin torjunnassa. Bakteerivalmiste tulisi ruiskuttaa kasvin lehdille niiden avauduttua kokonaan ja toukkien ollessa pieniä, jotta paras teho saavutettaisiin.

Lähde: Luke (Metla)