Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Saarnensurma

Saarnensurma ilmenee hyvin monenlaisina oireina, joista kaikki voivat esiintyä myös muista syistä. Siten taudin tunnistaminen pelkästään oireiden perusteella ei ole mahdollista. Saarnensurman ensimmäisiä oireita ovat mm. tummat kuoliolaikut lehdissä ja lehtiruodeissa, kynnenpainallusta muistuttavat kuoririkot/repeytymät taimien ja nuorien puiden sekä korot vanhempien puiden oksissa ja rungossa.

Saarnensurma Hymenoscyphus pseudoalbidus, anamorfi Chalara fraxinea

Kuvaus

Saarnensurma ilmenee hyvin monenlaisina oireina, joista kaikki voivat esiintyä myös muista syistä. Siten taudin tunnistaminen pelkästään oireiden perusteella ei ole mahdollista.

Saarnensurman ensimmäisiä oireita ovat mm. tummat kuoliolaikut lehdissä ja lehtiruodeissa, kynnenpainallusta muistuttavat kuoririkot/repeytymät taimien ja nuorien puiden sekä korot vanhempien puiden oksissa ja rungossa. Taudin alkuvaiheessa latvuksesta törröttää yksittäisiä lehdettömiä oksia, joiden määrä vuosittain lisääntyy. Muutaman vuoden kuluttua runkoon syntyy nk. vesioksia korvaamaan kuollutta latvustoa. Myöhemmin vain niissä olevat lehdet ovat vihreitä. Suomessa kylmien talvien 2010 ja 2011 jälkeen saarnet näyttivät monin paikoin toipuvan, mutta ulkomaisten kokemusten perusteella tämä ei luultavasti ole pysyvää. Taudin runtelemassa saarnimetsikössä saattaa lopulta olla vain muutamia eläviä puita, jotka todennäköisesti ovat perinnöllisesti vastustuskykyisiä taudille. Vanhat, suuret saarnet näyttäisivät olevan kestävämpiä kuin taimet ja nuoret puut.

Tautiepidemian puhkeamisen syy 1990-luvun puolivälissä Itä-Euroopassa on epäselvä, mutta tuhoalueilla on esiintynyt kuivuutta ennen epidemian alkua. Uusien tutkimusten perusteella tiedetään taudin aiheuttajan esiintyneen pitkään Euroopassa aiheuttamatta oireita. Muutoksen syyksi onkin esitetty uuden mutaation syntymistä, eurooppalaisen sienen hybridisoitumista tuntemattoman lähisukuisen tulokaslajin kanssa sekä puiden kasvuympäristössä tapahtuneita muutoksia.

Suomessa saarnensurma havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Tuusulassa ja uusia havaintoja on tehty sen jälkeen saarnen luontaisella leviämisalueella eteläisessä Suomessa.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvat