Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Lehtinunna

Lehtinunnan on suurikokoinen yökkösmäisiin perhosiin kuuluva villakaslaji. Lehtinunnan karvaiset ja myrkylliset toukat syövät usein lehtimetsiä kokonaan paljaiksi, mutta lehtinunna esintyy meillä pohjoisrajallaan ja se tuskin on vielä suureksi vaaraksi Suomessa.

Lehtinunna  Lymantria dispar

Kuvaus

Lehtinunnan on suurikokoinen yökkösmäisiin perhosiin kuuluva villakaslaji.

Lehtinunnan karvaiset ja myrkylliset toukat syövät usein lehtimetsiä kokonaan paljaiksi, mutta lehtinunna esintyy meillä pohjoisrajallaan ja se tuskin on vielä suureksi vaaraksi Suomessa. Ilmaston lämpiäminen kuitenkin lisää lajin kykyä aiheuttaa metsätuhoja – erityisesti, jos metsiä vaivaa jokin muu stressitekijä, kuten kuivuus tai ilmansaasteet. Lajin lähisukulaisen havununnan, joka myös on suuresti runsastunut Suomessa, on jo havaittu aiheuttaneen kuusella paikallisia metsätuhoja.

Lehtinunna on 2010-luvulla levinnyt Suomeen. Ainoa tunnettu esiintymä on todennäköisesti tullut puuntaimien mukana. Lajin koiraita on 2000-luvulla tavattu etelärannikolla lähes vuosittain. Kesällä 2017 lajin naaraita havaittiin ensimmäistä kertaa vaeltaneena ilmavirtausten mukana Hankoniemeltä.

Lehtinunna on alkuperäinen laji Etelä- ja Keski-Euroopassa ja esiintyy läpi Etelä-Siperiassa aina Japaniin saakka. Laji on haitallinen vieraslaji Pohjois-Amerikassa. Lajia pidetään yhtenä pahimmista metsätuholaisista ja se on aiheuttanut eripuolella levinneisyysaluetta suuria lehtimetsien paljaaksisyöntejä.

Lehtinunna on dimorfinen laji eli naaras ja koiras ovat täysin erinäköiset. Siipiväliltään (35–50 mm) selvästi pienemmällä ja yleisväritykseltään ruskealla koiraalla on suuret sulkamaiset tuntosarvet. Helposti tunnistettavat naaraat (50–85 mm) ovat siiviltään kellertävän valkoisia, joissa muutamia selväpiirteisiä mustia kuvioita. Kuvioinnin voimakkuus vaihtelee paljon. Naaras on koirasta pidempisiipisempi, istuessaan pituudeltaan noin 40-50 mm pituinen ja varsinkin sen takaruumis on massiivinen.

Lajin naaraat munivat yleensä kerralla 250–400 munaa, mutta pahimmillaan munia voi olla jopa 1500. Naaraat istuvat usein näkyville valaistuille paikoille ja saattavat tällöin laskea istuessaan 3–5 cm kokoisia munastoja, jotka ne peittävät kiiltävänruskealla karvamaisilla peräpään suomuillaan. Piikkimäiset suomut ovat pistäviä ja myrkyllisiä ja saattavat aiheuttaa allergisia oireita.

Teksti: Jaakko Kullberg

Lehtinunna laji.fi-sivulla 

Pääkuva: 
Lymantria dispar (uros, selkäpuolelta kuvattuna). Kuva: Didier Descouens [CC BY-SA 4.0], from Wikimedia Commons

Kuvat:
Lymantria dispar (naaras, selkäpuolelta kuvattuna). Kuva: Didier Descouens [CC BY-SA 4.0], from Wikimedia Commons
Lymantria dispar (toukka, paperiarkin päällä). Kuva: Didier Descouens [CC BY-SA 4.0], from Wikimedia Commons