Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Myyrät

Myyrät ovat metsän uudistusalojen ja pellonmetsitysten ongelma. Pahimmassa tapaukset ne pilaavat kokonaan uuden taimikon. Peltomyyrä aiheuttaa valtaosan kaikista myyrätuhoista.

Myyrien esiintymisen kausivaihtelu vaikuttaa tuhojen määrään. Nykyään myyräsyklit eivät enää noudata samanlaista säännöllistä kaavaa kuin aiemmin. 

Myyrät ovat metsän uudistusalojen ja pellonmetsitysten ongelma. Pahimmassa tapaukset ne pilaavat kokonaan uuden taimikon. Myyräkannan vaihteluista saa tietoa Metlan myyräennusteista.

Peltomyyrä aiheuttaa valtaosan kaikista myyrätuhoista. Metsämaalla se tekee tuhonsa pääasiassa talven aikana nakertamalla puun kuorta lumen alle jääneessä rungon osassa, mutta pellonmetsityksissä suurin osa tuhoista voi tapahtua jo kesällä.

Metsämyyrä on erikoistunut silmujen syöntiin, se napsii silmuja jopa 4 m pitkistä männyn ja kuusen taimista. Usein se kaluaa myös uusien kasvainten kuorta.

Lapinmyyrä on Pohjois-Suomen tuholainen, joka tekee siellä vastaavia tuhoja kuin peltomyyrä Etelä-Suomessa. Laji elää etenkin pakettipelloilla ja turvemailla. Se jyrsii kuoren rungon tyveltä, juurenniskasta ja juurista. Lapinmyyrä iskee jopa täysikasvuisiin mäntyihin.

Vesimyyrä on juuristotuholainen. Se kaivaa käytäviään ja syö puiden juuria multamailla, etenkin vesien lähellä.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvia