Kastanjatuhooja

Kastanjatuhooja on viime vuosina nähty harvakseltaan Etelä-Suomessa. Kookkaahkon perhosen siipienväli on naarailla 50-60 mm ja koiraalla 35-40 mm. Perhosen pohjaväri on valkoinen ja sinimustista pisteistä koostuvat raidat juovittavat siipiä ja vartaloa.

Kastanjatuhooja Zeuzera pyrina

Kuvaus

Kastanjatuhooja on viime vuosina nähty harvakseltaan Etelä-Suomessa. Kookkaahkon perhosen siipienväli on naarailla 50-60 mm ja koiraalla 35-40 mm. Perhosen pohjaväri on valkoinen ja sinimustista pisteistä koostuvat raidat juovittavat siipiä ja vartaloa. Englanninkielinen nimi, leopard moth, kuvaa hyvin ulkonäköä. Toukka on kirkkaankeltainen 50-60 mm ja jaokkeissa on pieniä mustia pisteitä. Pää on musta. Kastanjatuhoojan elinkiertoa ei tunneta Suomessa. Ranskassa toukkavaihe kestää pari vuotta.

Vioitus

Kuoriutumisen jälkeen toukka porautuu silmujen kautta oksien kärkiin ja porautuu sitten oksassa alaspäin. Runsaasti esiintyessään hakeutuu paksumpiin oksiin ja runkoon. Käytäviä on aluksi kuoren alla ja myöhemmin puuaineksessa. Jo yksi toukka riittää tuhoamaan nuoren puun kokonaan tai osittain. Vanhemmissa puissa tuho näkyy vakavana voimakkaimmin kuivina vuosina. Toukan vioituksen takia on tyypillista, että oksat ja rungot katkeilevat tuulessa.

Kastanjatuhooja on Välimeren maissa yksi keskeisimmistä hedelmä- ja oliivitarhojen tuhoojista. Kastanjatuhoojan isäntäkasveja ovat mm. Malus, Pyrus, Prunus, Ribes, Quercus, Fagus, Salix, Tilia, Populus ja Acer. Havupuihin se ei tiettävästi iske.

Torjunta

Meillä ei tunneta kastanjatuhoojan kemiallista torjuntaa. Hyväkuntoiset puut kestävät tuhoa paremmin. Kotipuutarhamainen ohje on, että toukkakäytävän löytyessä sinne työnnetään rautalankaa ja lävistetään toukka.

Pääkuva:

Zeuzera pyrina female. By Rasbak [CC BY-SA 3.0 or GFDL], from Wikimedia Commons

Kuvia