Ruusunversopistiäinen

Tunnetaan myös nimellä versosahiainen. Aikuinen yksilö on noin 5,5-6,5 millimetriä pitkä. Etu- ja keskiruumis ovat mustat ja jalat osittain keltavalkoiset. Toukka on noin 12 millimetriä pitkä ja väriltään ruskehtavanvaalea. Pää on vaaleanruskea. Eturuumiissa niillä on heikosti kehittyneet jalat.

Ruusunversopistiäinen Ardis pallipes

Kuvaus

Tunnetaan myös nimellä versosahiainen. Aikuinen yksilö on noin 5,5-6,5 millimetriä pitkä. Etu- ja keskiruumis ovat mustat ja jalat osittain keltavalkoiset. Toukka on noin 12 millimetriä pitkä ja väriltään ruskehtavanvaalea. Pää on vaaleanruskea. Eturuumiissa niillä on heikosti kehittyneet jalat.

Aikuiset yksilöt parveilevat toukokuusta lähtien ja munivat ruusun versojen kärkiin. Munat kuoriutuvat parin päivän kuluttua muninnasta. Kuoriutuessaan toukka käyttää hetkellisesti ravinnokseen nuoria lehtiä ennen versoon kaivautumista. Tyypillisesti ruusunversosääsken toukat kaivautuvat versoihin yksi toukka yhtä versoa kohden. Toukka ruokailee ruusun versossa noin kolmen viikon ajan, jonka jälkeen se pudottautuu maahan talvehtiakseen ja lopulta koteloituakseen seuraavana keväänä.

Vioitus

Verson sisässä oleva toukka syö verson sisustaa muutaman senttimetrin matkalta jättäen jälkeensä tummaa ja märkää purua, jota voi olla havaittavissa myös sisääntuloreiän ympärillä.

Saastuneet versot näivettyvät ja kuolevat, jolloin vaurioitunut kudos mustuu. Nuorten pensaiden kasvu häiriintyy kärkikasvupisteen vaurioitumisen seurauksena aiheuttaen sivuversojen kasvun. Tyhjän ruusunversosääsken syömän ruusunverson tunnistaa kuolleen ja elävän verson rajapinnassa olevasta ulostuloreiästä.

Torjunta

Ruusunversopistiäisen saastuttamat versot tulisi poistaa ja hävittää polttamalla. Torjuntaruiskutukset ovat melko hyödyttömiä, ellei niitä toisteta koko munintakauden ajan. Aikuisiin pistiäisiin tehoavat esimerkiksi pyretriinipohjaiset torjunta-aineet.

Teksti ja kuvat: Toni Valo