Koivunmantokuoriainen

Koivunmantokuoriainen on kiiltävä kulmikas noin puolen senttimetrin mittainen kaarnakuoriainen. Laji iskeytyy koivun kuoren alle lisääntymään, useimmiten latvaosiin. Koivu alkaa kuivua latvasta alkaen, ja puun elinvoimaisuudesta riippuu, selviytyykö se hyökkäyksestä. Taloudellisesti merkittävää haittaa laji aiheuttaa etenkin piha- ja puistopuille. Koivunmantokuoriainen tappaa terveitä ja ennalta jo lievästi heikentyneitä puita.

Koivunmantokuoriainen Scolytus ratzeburgi Jans.

Kuvaus

Koivunmantokuoriainen on kiiltävä kulmikas noin puolen senttimetrin mittainen kaarnakuoriainen. Laji iskeytyy koivun kuoren alle lisääntymään, useimmiten latvaosiin. Koivu alkaa kuivua latvasta alkaen, ja puun elinvoimaisuudesta riippuu, selviytyykö se hyökkäyksestä. Taloudellisesti merkittävää haittaa laji aiheuttaa etenkin piha- ja puistopuille. Koivunmantokuoriainen tappaa terveitä ja ennalta jo lievästi heikentyneitä puita. Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä on tavattu Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle saakka. Maamme itäpuolella lajia on tavattu aina Kuolan niemimaalta asti.

Parveilu tapahtuu kesäkuun lopulla - heinäkuussa. Naaraat iskeytyvät koivujen latvaosiin tai koivupuutavaraan kaivertaen n. 10 cm pituisen emokäytävän, jonka reunoille ne laskevat munansa.

Toukat kuoriutuvat loppukesällä ja alkavat syödä jokainen omaa emokäytävästä erkanevaa toukkakäytäväänsä. Koivunmantokuoriainen talvehtii toukka-asteella.

Aikuiset kuoriutuvat koteloista jälleen kesäkuun lopulla - heinäkuussa, jonka jälkeen ne saavuttavat sukukypsyytensä nopeasti muutamassa päivässä. Lajin sukupolviaika on yksivuotinen.

Vioitus

Koivunmantokuoriainen iskeytyy varttuneiden useimmiten heikentyneiden raudus- ja hieskoivujen latvaosiin. Kuoriainen suosii erityisesti pihojen, puistojen ja koivukujanteiden koivuja. Laji elää myös tuoreessa koivupuutavarassa.

Koivunmantokuoriaisten asuttamasta koivupuutavarasta tai halkopinoista kuoriaiset levittäytyvät lähistöllä eläviin koivuihin. Koivunmantokuoriaisen vioitus alkaa koivun latvaosista, josta uudet kuoriaissukupolvet etenevät vuosi vuoden jälkeen alaspäin. Elinvoimaltaan heikkokuntoiset koivut saattavat kuolla jo ensimmäisenä vuonna, mutta hyväkuntoiset koivut tavallisesti kestävät hyökkäykset.

Emo- ja toukkakäytävät estävät koivun nilan nestevirtauksia aiheuttaen koivun kuivumista latvasta lähtien. Käytävien ulottuessa puun ympäri vioituksen yläpuolinen osa kuolee.

Torjunta

Koivunmantokuoriainen tappaa yksittäisiä puita. Taloudellisesti ja esteettisesti merkityksellinen se on puisto- ja pihakoivujen vioittajana.

Koivunmantokuoriaisten vioittamia koivuja tulee tarkkailla. Jos koivu kuivuu ja näyttää menehtyvän nopeasti, se tulee poistaa viimeistään huhti-toukokuussa, etteivät kuoriaiset leviä lähipuihin. Osa elinvoimaisista koivuista pystyy torjumaan mantokuoriaisten hyökkäyksen.

Koivunmantokuoriaistuhoja voi ehkäistä huolehtimalla koivujen elinvoimaisuudesta sekä välttämällä ylivuotisen koivupuutavaran makuuttamista näiden lähellä. Myös tuulen kaatamat koivut kannattaa kerätä talteen ennen seuraavaa kesää.

Lähde: Luke (Metla)

Tuhonaiheuttaja