Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Haavanmustaverso

Haavanmustaversosieni tappaa kasvavia haavan versoja. Sen iskeytymisen tunnistaa lehtien ja kasvavien versojen kuolleesta, mustuneesta, solukosta. Jos tartunta sattuu lehtien olleessa jo isompia, voi tauti näkyä ruskeina tai mustina terävärajaisina laikkuina lehdillä isoissakin haavoissa. Mustaversotauti on yleinen sateisina kesinä voimakkaasti kasvavissa haavanvesakoissa. Haavanmustaversoa esiintyy koko maassa.

Haavanmustaverso Pollaccia radiosa (Lib.) Bald. & Cif., Venturia macularis

Kuvaus

Haavanmustaversosieni tappaa kasvavia haavan versoja. Sen iskeytymisen tunnistaa lehtien ja kasvavien versojen kuolleesta, mustuneesta, solukosta. Jos tartunta sattuu lehtien olleessa jo isompia, voi tauti näkyä ruskeina tai mustina terävärajaisina laikkuina lehdillä isoissakin haavoissa. Mustaversotauti on yleinen sateisina kesinä voimakkaasti kasvavissa haavanvesakoissa. Haavanmustaversoa esiintyy koko maassa.

Sienen tartunta voi tapahtua koko kasvukauden ajan, mutta vain kasvaviin lehtiin ja versoihin.

Noin seitsemän vuorokauden kuluttua tartunnasta ensimmäiset oireet ovat havaittavissa haavan lehdillä. Kolme päivää myöhemmin vihertävän vivahteen saaneissa lehtilaikuissa on havaittavissa kuromaitiöitä, jotka eivät muodostu kuromaitiöpesäkkeisiin, vaan suoraan sairaiden versojen ja lehtien pinnalle.

Sieni lisääntyy pääasiassa kuromaitiöidensä avulla, joiden leviäminen on runsainta alkukesällä. Sienen koteloitiöaste kehittyy maahan varisseilla haavan lehdillä, joilla sieni kuolleiden versojen lisäksi talvehtii. Koteloitiöiden aiheuttama primaarinen, eli ensisijainen, tartunta on kuitenkin vähäistä.

Vioitus

Pienet haavantaimet ja vesat ovat arimpia haavanmustaversotaudille. Alkukesän sateisuus saattaa laukaista haavanmustaversoepidemian, joka pystyy tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja. Epidemia voi jatkua vielä seuraavanakin kesänä, joskin jo laantuneena.

Haavanmustaverso saa aikaan haavan verson ja siihen kiinnittyneiden lehtien lakastumisen: ne muuttuvat ruskeanmustiksi ja käpristyvät alaspäin koukkumaisiksi. Verson muoto muistuttaa pakkasen vioittaman verson muotoa. Taudin jatkuessa useina vuosina seurauksena on haavantaimen ulkonäön muuttuminen puskamaiseksi.

Torjunta

Tauti saa aikaan kasvunmenetyksiä ja runkomuodon huononemista haavalla. Haavan kasvatuksen yleistyessä taudin merkitys taimikoiden kehityksen hidastajana kasvaa.

Alkukesän sateisuus lisää tuhoriskiä. Nuorilla haavantaimilla ja taudille alttiilla haapaklooneilla on suurempi riski saada tartunta.

Haavanmustaverson torjuntaan ei yleensä ole tarvetta. Taudin torjuntamenetelmiä ei tällä hetkellä tunneta.

Lähde: Luke (Metla)

Kuvat