Omenan lisäversoisuustauti
Omenan lisäversoisuustauti on vaarallinen kasvintuhooja, joka aiheuttaa omenapuilla versojen luutamaista kasvua ja satotappioita. Satotappiot johtuvat omenoiden pienestä koosta ja makuvirheistä. Jos tautia havaitaan tai epäillään löytyneen myytävistä taimista tai taimituotannosta, on viipymättä otettava yhteyttä kasvintarkastajaan.
Omenan lisäversoisuustauti (Apple proliferation -fytoplasma, Candidatus Phytoplasma mali)
Tauti on levinnyt viime vuosina EU:n alueella ja aiheuttanut aiempaa suurempia sadonmenetyksiä. Suomessa omenan lisäversoisuustautia on todettu useilta omenaviljelmiltä vuodesta 2012 lähtien.
Isäntäkasvit
Omenapuut (Malus spp.) Useimmat lajikkeet ovat alttiita taudille.
Levinneisyys
EU-maat:
- Laajalle levinnyt: Tsekki, Slovakia, Saksa, Unkari ja Italia.
- Esiintymiä myös: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Ranska, Kreikka, Hollanti, Puola, Romania, Espanja, Suomi.
EU:n ulkopuoliset maat:
- Laajalle levinnyt: Sveitsi.
- Esiintymiä myös: Norja, Ukraina, Serbia.
Oireet
Versot:
- Päätesilmun epänormaali kasvu: syksyllä päätesilmun sijaan muodostuu lehtiruusuke.
- 2-3 vuoden kuluessa infektiosta versojen luutamainen kasvu.
- Versot ovat ohuita, kuori uurteinen ja punaruskea ja versot voivat näivettyä.
Lehdet:
- Korvakkeet ovat suurikokoisia ja niitä voi olla normaalia enemmän.
- Sahalaita on epäsäännöllinen ja hienojakoinen.
- Lehdet puhkeavat normaalia aikaisemmin.
- Lehdet voivat olla kloroottisia, punertua ja pudota ennenaikaisesti.
Kukinnot:
- Kukinta saattaa myöhästyä ja kukat saattavat olla epämuodostuneita.
Hedelmät:
- Omenoiden pieni koko ja makuvirheet
Elinkierto ja leviäminen
- Omenan lisäversoisuustaudin aiheuttaa fytoplasma, joka on bakteerinkaltainen mutta soluseinätön mikrobi. Fytoplasma elää kasvin johtosolukossa.
- Fytoplasma siirtyy kempeistä omenapuihin kemppien imiessä kasvin lehtiä ja se säilyy kempeissä talven yli. Kempit talvehtivat kuusella ja muilla havupuilla.
- Talvella fytoplasmat kerääntyvät kasvin juuristoon.
- Fytoplasmojen määrä versoissa on suurimmillaan loppukesästä.
- Tauti leviää omenanlehtikemppien, taimien, lisäysmateriaalin ja juurikontaktin välityksellä.
Leviämisen estäminen ja torjunta
Fytoplasmaa vastaan ei ole kemiallista torjuntakeinoa. Omenan lisäversoisuustautia voi torjua käyttämällä puhdasta lisäysaineistoa, hävittämällä tartunnan saaneet ja oireelliset puut ja torjumalla omenanlehtikemppejä. Kempit tulee torjua ennen kuin ne ehtivät siirtyä talvi-isäntäkasviltaan omenapuille, jotta ne eivät pääsisi imemään omenapuita ja levittämään fytoplasmaa. Toinen kriittinen vaihe torjunnassa on uuden sukupolven kemppien aikuistuttua keskikesällä, jotta kempit eivät levittäisi fytoplasmaa edelleen. Viljelmällä ei tule käyttää kuusia tai muita havupuita tuulensuojaistutuksissa.
Ilmoitusvelvollisuus
Omenan lisäversoisuustautia havaittaessa tai epäiltäessä tulee viipymättä ottaa yhteyttä oman alueen kasvintarkastajaan.
Lähde: Evira