Syreenikeijukas

Syreenikeijukas on Suomessa varsin uusi kaskaslaji ja se luokitellaan tulokaslajiksi. Sen isäntäkasveja ovat aitalikusteri (Ligustrum vulgare), lehtosaarni (Fraxinus excelsior) sekä syreenit (Syringa).

Syreenikeijukas Igutettix oculatus

Kuvaus

Syreenikeijukas on Suomessa varsin uusi kaskaslaji ja se luokitellaan tulokaslajiksi. Sen isäntäkasveja ovat aitalikusteri (Ligustrum vulgare), lehtosaarni (Fraxinus excelsior) sekä syreenit (Syringa).

Aikuiset yksilöt ovat noin 4,0–5,0 millimetriä pitkiä. Vaaleaa peräpäätä lukuun ottamatta ne ovat väritykseltään pääosin vihertäviä. Vaalean ja vihertävän värin rajapinnassa kaskaalla on musta täplä. Syreenikeijukkaiden nymfit ovat kooltaan hieman pienempiä ja väritykseltään valkeita.

Syreenikeijukkailla on vuodessa kaksi sukupolvea. Kesän ensimmäisen sukupolven nymfit kuoriutuvat kesäkuun alussa ja niitä voi löytää ruokailemasta lehtien alta. Ensimmäisen sukupolven nymfit aikuistuvat kesäkuun lopulla.  Aikuiset naaraat laskevat munansa isäntäkasvinsa paksujen lehtisuonien sisään ja toisen sukupolven nymfit kuoriutuvat elokuun alussa. Ne aikuistuvat syyskuun alkuun mennessä ja niitä on tavattavissa lokakuulle asti. Loppukesästä ja alkusyksystä aikuiset naaraat laskevat munansa uinuvien silmujen sisään, joissa ne talvehtivat.

Syreenikeijukas viihtyy suojaisilla ja varjoisilla paikoilla kasvavissa, mahdollisimman runsaskasvuisissa isäntäkasveissa.

Vioitus

Syreenikeijukkaiden nymfit ja aikuiset imevät lehdistä kasvinestettä isäntäkasvinsa lehtien alapinnoilla. Aikuisia yksilöitä tavataan myös lehtien yläpinnoilta.

Vioituksen laatu vaihtelee lajikkeiden ja isäntäkasvien välillä. Vähäinen vioitus ilmenee vaaleina laikkuina lehdissä ja lehtien kärkien tai reunojen kuivumisena. Pahasti vioitetun kasvin lehti näyttää joko todella kirjavalta tai täysin värittyneeltä sekä kuivuneelta. Joissain tapauksissa lehdet voivat menettää 90 prosenttia lehtivihreästään. Pienten ja keskisuurten vioitusten ei ole havaittu vaikuttavan kasvin kasvuun. Pahasti vioitettujen kasvien kasvu voi kärsiä lehtien kuivumisen seurauksena. Etenkin lämpiminä ja kuivina kesinä vioitukset näkyvät kasveissa voimakkaina.

Torjunta                                                                                                                                  

Syreenikeijukkaan kemiallisesta torjunnasta ei ole toistaiseksi olemassa suosituksia, eikä sillä ole tiettävästi luontaisia vihollisia.

Teksti ja kuvat: Toni Valo