Kastanjamiinaajakoi
Kastanjamiinaajakoin toukat syövät hevoskastanjan lehtiin pyöreitä miinoja (lehden ylä- ja alapinnat jäävät jäljelle toukan syödessä keskeltä tylppysolukon). Yksittäinen miina voi olla halkaisijaltaan kolmekin senttiä ja lehti voi olla niitä täynnä. Puistojen hevoskastanjat ruskettuvat ja lehdet putoavat ennenaikaisesti.
Kastanjamiinaajakoi Cameraria ohridella
Kastanjamiinaajakoin toukat syövät hevoskastanjan lehtiin pyöreitä miinoja (lehden ylä- ja alapinnat jäävät jäljelle toukan syödessä keskeltä tylppysolukon). Yksittäinen miina voi olla halkaisijaltaan kolmekin senttiä ja lehti voi olla niitä täynnä. Puistojen hevoskastanjat ruskettuvat ja lehdet putoavat ennenaikaisesti. Ruotsissa kastanjamiinaajakoilla on kaksi sukupolvea vuodessa, mutta etelämpänä neljäkin. Se talvehtii koteloasteella maahan pudonneissa lehdissä.
Laji löydettiin ensin Makedoniasta 1970-luvulla ja kuvattiin tieteelle uutena lajina 1986. Aluksi sitä löydettiin vain Balkanilta, mutta jo vuonna 1989 se havaittiin Itävallasta. Sen jälkeen kastanjamiinaajakoi on levinnyt nopeasti ympäri Eurooppaa.
Ensimmäiset havainnot Suomessa tehtiin Hankoniemeltä vuonna 2006. Laji on levinnyt Lounais-Suomeen (yli 50 havaintoa) ja sitä pidetään jo vakiintuneena lajina.
Vioitus
Kastanjamiinaajakoi aiheuttaa pääosin esteettisiä haittoja lehtien ruskettuessa ja pudotessa kesällä. Puiden kasvuun tai elinvoimaan koilla ei ole vaikutusta. Se saattaa joskus syödä myös vaahteran lehtiä.
Torjunta
Pudonneet lehdet tulisi kerätä pois ja hävittää, koska kotelot ovat lehtien sisällä. Jos lehtiä ei kerätä, kastanjamiinaajakoit voivat kiusata puita vuodesta toiseen.
voit kerätä kesällä pudonneet hevoskastanjan lehdet ja hakettaa ne. Syksyiset lehdet voi kompostoida. Hakettaminen ja kompostointi ei tuhoa kaikkia koteloita, mutta vähentää aikuistuvien koiden määrää huomattavasti.
Teksti: Antti Pouttu (Luke)
Kastanjamiinaajakoi vieraslajit.fi-sivulla