Sotungin kaatopaikan kunnostaminen

Vantaa, Tasakalliontien ja Nybyggetintien väliin jäävä alue

Pinta-ala: 30 000m²

Hankkeen yleinen kuvaus:

Vuosina 1962-1982 yhdyskuntajätteen kaatopaikkana toiminut Sotungin kaatopaikka haluttiin maisemoida. Kaatopaikkatoiminnan sulkemisen jälkeen, vuonna 2010, Uudenmaan ELY-keskus havaitsi maisemoinnin olevan puutteellinen ja roskia oli edelleen nähtävillä pinnassa. Koska kaatopaikka sijaitsee merkittävien ulkoilu- ja virkistyskäyttöalueiden sekä Sipoonkorven luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, sen katsottiin aiheuttavan ympäristöriskin. Kaatopaikka on alkujaan perustettu suoalueelle, jonka stabiliteetti on epävakaa. Ravinteiden ja haitta-aineiden kulkeutumista lähiojiin ja pintavesiin haluttiin vähentää rakentamalla jätetäytön päälle tiivis, vettä läpäisemätön pintakerros.

Lupa- ja suunnitteluvaiheen lähtökohtana oli käyttää mahdollisimman paljon uusiomateriaaleja. Työ toteutettiin hyödyntämällä rakenteissa ylijäämämaa-aineksia ympäristöluvan mukaisesti. Jätetäytteen muotoilussa ja esipeitossa hyödynnettiin yhteensä 25 000 tonnia leijupetihiekkaa, hiilikattilan pohjatuhkaa ja betonimursketta. Pintakerroksen alaosassa hyödynnettiin käytettyä hiekoitushiekkaa ja pilaantumatonta ylijäämämaata, yhteensä 33 000 tonnia.

Urakan aikana Vantaan kaupunki pyysi tarkastamaan Koisotien lumenläjitysalueelta seulottavana olevaa käytettyä hiekoitussepeliä ja sen mahdollista hyödyntämistä osassa kasvualustoja.

Koisotien katselmuksessa todettiin hiekoitussepelin soveltuvan erinomaisesti hyödynnettäväksi maisemoinnissa sen runsaan humuspitoisuuden vuoksi. Hiekoitussepelistä otettiin näytteitä, joiden perusteella sen todettiin olevan käytettävissä olevaa.

Valmistuttuaan Sotungin vanhaa kaatopaikka-aluetta on tarkoitus käyttää retkeily- ja ulkoilualueena yleiskaavoituksen mukaisesti. Jo ennen maisemointia Vantaan kaupunki on tehnyt niittyohjelman, jossa ko. alue oli jo luokiteltu niittykohteeksi. Maisemoinnin jälkeen Sotungin kaatopaikka on nimetty Stormossenin niityiksi.
 

Hankkeen tavoitteet:

• Entisen kaatopaikan sulkeminen nykyisten ympäristövaatimusten mukaisesti ja alueen viihtyvyyden ja virkistyskäytön parantaminen rakentamalla jätetäytön päälle tiivis, vettä johtamaton pintakerros.
• Ihmisten, eläinten ja kasvien kosketuksen estäminen jätekerrokseen ja kaatopaikkakaasujen kerääminen.
   

KESY-toiminta hankkeessa:

• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
  • Vanhan kaatopaikan eli nykyisen Stormossenin niityn on tarkoitus kehittyä luonnonmukaisesti niin, että niitylle muodostuu vaihtelevia avoimia elinympäristöjä, jotka tarjoavat elintilaa avoimilla alueilla viihtyville eliölajeille. Tämän takia alueelle on perustettu niittyjä, kanervikkoja, kivikkoja ja soraikkoja. Tällainen ympäristö tarjoaa ravintoa ja elintilaa muun muassa monille perhoslajeille, kuten neitoperhosille, nokkosperhosille ja monille sinisiipilajeille. Linnuista esimerkiksi västäräkki, kivitasku ja pikkulepinkäinen saattaisivat viihtyä alueella. Kivikot tarjoavat suojaa myös esimerkiksi käärmeille ja sisiliskoille.
• Kaatopaikan vaikutuksia lähiympäristöön tarkkaillaan viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
• Hulevesien hallinta
  • Rakennetun tiiviin pintarakenteen ja ojien tehtävänä on ohjata alueelle tulevat sade- ja sulamisvedet reunaojiin siten, että ne eivät joudu kosketuksiin jätetäytön kanssa. Tämä vähentää merkittävästi kaatopaikan vesistökuormitusta. Lisäksi pintarakenteen tehtävänä on kerätä jätetäyttöön kertynyttä vettä ja johtaa sitä hallitusti reunaojaan. Tiiviin pintarakenteen ansiosta jätetäyttöön pääsevän veden määrä on hyvin pieni.
• Kierrätysmateriaalien käyttäminen
  • Kohteessa pystyttiin hyödyntämään laajasti kierrätysmateriaaleja. Rakennusaikana lisättiin hiekoitussepelikasvualusta, josta tehtiin myös yksi seurantakohde laajemmassa monivuotisessa tutkimuksessa.
  • Suunnittelussa ei ollut huomioitu pinta-alueiden kierrätyskasvualustoja, vaan ne lisättiin toteutukseen vasta urakan ollessa käynnissä.
• Uusia suunnitteluratkaisuja
  • Biosuodatusalue kaatopaikkakaasuille
    • Kaatopaikasta purkautuva kaasu käsitellään passiivisesti 1400 m2 laajuisella, aidatulla biosuodatuskentällä alueen keskiosassa.
  • Uusiomateriaalien hyödyntäminen esipeittorakenteessa, esim. betonimurske ja tuhka.
  • Rakentamisvaiheessa kierrätysmateriaalipohjaisten kasvualustojen kehittäminen.
  • Puiden runkojen sijoittaminen alueelle lahoamisen ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Lupaprosessin aikataulu: 1/2019 - 1/2020

Suunnitteluaikataulu: yleissuunnitelma 2016. Rakennussuunnitelmat, maisemointisuunnitelmat ja rakennuttamisen valmistelut 2020-2021

Toteutusaikataulu: 10.5.2021-30.6.2022

Tilaaja: Vantaan kaupunki

Suunnittelu: Golder Associates Oy, WSP Finland

Valvojat: Ramboll CM Oy, Golder Associates Oy, WSP Finland, Vahanen Environment Oy

Toteutus: Kreate Oy

Kunnossapito: Kreate Oy vuoteen 2024 saakka

Niitty- ja ketoalueet niitetään kerran vuodessa. Biosuodatusalue kaksi kertaa vuodessa. Puuvartiset kasvit poistetaan niittämällä. Vieraslajien torjunta kitkemällä.

Lisätiedot: Juha Kivimäki, Ramboll CM Oy, puh. 0407515037 juha.kivimaki@ramboll.fi