Jokakesäinen matkakohde: Suomen luonto

Kotimaanmatkailu on koronakevään jälkeen suositumpaa kuin koskaan ja suurin osa matkailijoista on viettänytkin kesälomansa Suomessa. Lähipuumatka on helppo tapa nauttia hetken irtiotto arjesta, lähellä ja matalilla kustannuksilla. Keräsimme parhaat vinkit lähipuumatkailuun eri puolella Suomea sekä mykistävät yksilöt halausvinkkeineen. Jaa myös oma vinkkisi somessa #puunhalausviikko ja #lähipuumatka.

Teksti: Essi Mäkinen (Viherympäristöliitto ry). Kuvitus: Julia Prusi

Joko tunnet nämä mainiot julkkikset Suomen luonnosta? Listamme kauniit puut kannattaa jokaisen käydä halaamassa, paina korvasi vasten runkoa ja kuuntele, millaisia viisauksia nämä metsänvanhimmat kertovat. Ole kuitenkin tarkka, julkkiksia on saattanut halata jo useampi henkilö. Älä siis vahingoita julkkispuiden ympäristöä ja pidä huolta että liikkuessasi luonnossa arvostat ympärillä kasvavaa ekosysteemiä sekä julkkispuuta. 

Paavolan tammivanhus on seissyt paikallaan vuosisatoja. Kertomuksissa puhutaan usein Suomen kauneimmasta puusta. Lohjansaaressa kasvavasta mystisestä metsätammesta on lyhyessä ajassa tullut matkailunähtävyys. Paavolan luontopolku risteilee upeassa lehtimetsässä, jossa kasvaa runsaasti tammea, metsälehmusta ja pähkinäpensasta. Metsän tunnelmaa on kuvattu taianomaiseksi. Pyöreähkön aukion keskellä sijaitseva tammi on halkaisijaltaan noin 25 metriä, se on ympärysmitaltaan metrin korkeudelta 472 cm. Oksat kurottuvat joka suuntaa uhmaten painovoimaa lähes kymmenen metrin päähän. Tammivanhukseen ei pidä kiivetä ja sen juurella tulee kulkea varoen. Ihastele puuta hieman loitompaa.

Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi jo vuonna 2014. 

Suomen suurin puu on Heinolan ylpeys – legendaarinen Rantapuiston Tsaarinpoppeli. Kun Kymijoki tulvi yli äyräidensä 1900-luvun alussa, vei tulva mennessään myös Heinolan torin Rantapuiston puut. Yksi puu säilyi elossa ja sai legendansa mukaan tulvavedestä taikavoimat. Tästä yksittäisestä puuntaimesta kasvoi myöhemmin Suomen suurin puu. Puulla on ylivoimaisesti enemmän massaa, tilavuudeksi on mitattu 30 kuutiometriä ja paksuutta sillä on jopa viiden miehen sylin verran. Rungon pahkurat lisäävät sen massaa ja metrin korkeudelta sen ympärysmitta on huimat 637 senttimetriä. Vaikuttavaa ilmestystä vaalitaan tunnollisesti suositussa Rantapuistossa ja tätä yksilöä saa halata vapaasti – vaikka viiden miehen voimin!  

Visit Heinolan Puunhalausviikon päivitys Tsaarinpoppelin ympäriltä: "Heinolassa hyvin hoidetut puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja arjen keskellä. Puiden keskellä, vihreässä ympäristössä mieli tutkitusti rauhoittuu, syke laskee ja aistit heräävät. Halaamisiin Heinolassa!"

Savonlinnan Punkaharjulla huojuu Suomen pisin puu – 140-vuotias roikale on euroopanlehtikuusi, joka vastaa kooltaan lähes kymmentä vankkaa tukkia. Lehtikuusi kurkottaa latvansa reilun 47 metrin korkeuteen. Punkaharjun mestari saa elää ja huojua rauhassa, sillä Venäjän tsaarin määräyksestä muodostetulla metsällä on tärkeä rooli metsäntutkimuksessa. Metsänviljelyalueelle 1800-luvulla istutettu yksilö on virallisesti suomen pisin puu, mutta Vesijaolla sijaitseva Vesiajon kuusi on taas pisin luonnonvaraisena itänyt ja kasvanut puu. Kuusen latva yltää ”vain” 45,10 metrin korkeuteen.

Yli 200-vuotias kilpikaarnainen Rotomänty kasvaa Lahnajärven kylässä, entisen Suomusjärven kunnan ja nykyisen Salon kaupungin alueella. Roto-sana on inarinsaamea ja tarkoittaa lehtoa.

Järkälemäisiä ilmestyksiä löytyy useista lähipuumatkakohteista. Salon Rotomäntyä pääsee ihastelemaan lyhyellä koukkauksella Turku-Helsinki moottoritieltä Lahnajärven kohdalla. Tämä lähipuukohde on viitoitettu peräti hannunvaakunalla, eikä ihme. 18 metriä korkea Rotomänty seisoo jylhänä paikallaan kuin metsän valtias. 200-vuotta vanha suorarunkoinen mänty on suojeltu vuonna 1959. Tätä jykevää, taivaalle kiskovaa yksilöä saa halata. Sen runkoa suojaa paksu panssari, kilpikaarna. Paikoin oli paksussa kuoressa, pyöreä, musta reikä – jättiläispuu on aktiivisessa käytössä metsän pienimpien keskuudessa. Siitä oli merkkejä kauttaaltaan puun juurella.

Kuninkaantammenpuistossa kasvaa kaunis, rahoitettu tammi, jonka mukaan puisto on saanut nimensä. Kuninkaantammi on yksi Helsingin kiehtovimmista puista.

Värikäs kuningas Kustaa III itse on istuttanut keskelle Helsinkiä komean Kuninkaantammen, mutta kukaan ei ainakaan enää tänä päivänä tiedä miksi juuri tälle paikalle. Yli 200-vuotias tammi on ympärysmitaltaan 370 cm ja se sijaitsee Helsingin Keskuspuiston pohjoispuolella, satoja vuosi vanhan kylätien varressa. Tätä suurta, kaksihaaraista mäntyä kannattaa halata rauhassa, sillä on monia tarinoita kerrottavanaan.

Tule mukaan juhlimaan Suomen luontoa 29.8.2020! Puunhalausviikon yhteistyökumppanina toimii Suomen luonnon päivä, jota juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina rennosti ja pilke silmäkulmassa. Suuntaa parhaisiin lähipuumatkakohteisiin ja liputa Suomen luonnolle. Kutsu kaverit mukaan ja järjestä oma retki lähiympäristöön – tyyli on vapaa! Jaa luontojuhlasi, puunhalauksesi, mustikkapiirakkaleipomuksesi ja tunnelmat päivästä #puunhalausviikko #luonnonpäivä #liputanluonnolle

Halausvinkkejä:

  • Tutustu lähiympäristöösi ja etsi kiinnostava puu
  • Kokeile, ylttääkö kätesi puunrungon ympäri
  • Nojaa puuhun
  • Kiipeä puuhun ja istahda oksalle (huom! vain tukevalle oksalle)
  • Kurota puun oksalle, jos se on tukeva, niin voit kokeilla roikkua oksassa
  • Kokonaisvaltainen halaus kädet ja jalat puun ympärillä
  • Puunhalaus nurinpäin - nojaa puuhun kädet maassa ja jalat puun runkoa vasten (kokeneimmille puunhalaajille)

Vinkit Suomen luonnon päivän viettoon lähipuumatkaillen:

  1. Aisti Suomen luonto. Matkusta itselle tärkeän puun vierelle. Hengähdä hetki sen vierellä. Halaa puuta, osoita arvostustasi. Kuuntele metsän ääniä.
  2. Kerää Sibeliusboksi, tulitikkurasia, johon olet kerännyt palan suomalaista metsää. Voit kerätä tyhjään tulitikkurasiaan luonnosta muistoja tuovia luonnonesineitä.
  3. Kerää mustikoita ja leivo mustikkapiirakka tai keitä mustikan lehdistä teetä.
  4. Nuku yö ulkona. Suomen Latu haastaa koko Suomen nukkumaan yön ulkona Suomen luonnon päivänä. Majoitteena voi olla teltta, tarppi, laavu tai vaikka kuusen alus. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta yöpyä ulkona.
  5. Osallistu Suomen luonnon päivän tapahtumiin! Useat tahot järjestävät erilaista ohjelmaa päiväksi ja yöksi. Kurkkaa esimerkiksi luomutilojen avoimet ovet tai Nuku yö ulkona -tempaukset. Selaa tapahtumia Luontoon-tapahtumissa.
  6. Lähde luontoon yhdessä ja jaa kokemuksesi #luonnonpäivä #liputanluonnolle ja #puunhalausviikko

Lähteet:
https://www.luontoon.fi/retkietiketti/matka
http://www.lohjansaaristo.fi/luontokohteet/
https://retkipaikka.fi/
https://yle.fi/uutiset/3-10524561
Lue 100 syytä matkailla Suomessa