Kasvualustan monimuotoisuus
Puiden ja muiden kasvien ansiosta myös maaperä pursuaa elämää. Yksi gramma maata voi sisältää 100 - 1000 miljoonaa pieneliötä.
Teksti: tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus. Kuvitus: Mirva Liimatta
Maan pieneliöitä ovat erilaiset virukset, bakteerit, sädesienet, levät ja eläimet. Tuttuja ovat lierot, kovakuoriaiset, hämähäkit ja tuhatjalkaiset. Maassa elää myös vaikkapa ankeroisia, hyppyhäntäisiä, änkyrimatoja, juoksujalkaisia, valeskorpioneja, siiroja, punkkeja ja alkueläimiä. Monet niistä käyttävät ravintonaan kasvijätettä, kuten maahan varisseita lehtiä ja kuolleita hienojuuria. Toiset taas syövät muita maan pieneliöitä. Bakteerit ja sienet taas hoitelevat näiden aiempien jätökset.
Maan pieneliöiden ansiosta ravinnekierto toimii ja kuolleista kasvinosista ravinteet vapautuvat jälleen kasvien käyttöön. Ne myös muokkaavat maata ja pitävät sitä kuohkeana, kuten kastemadot käytäviä tekemällä. Puut erittävät juuristaan maahan myös monenlaisia hiiliyhdisteitä, joita sienet ja bakteerit käyttävät ravinnokseen. Puiden luona maassa on vilkas elämä ja sinne varastoituu vähitellen hiiltä eloperäisen aineen muodossa.
Monet puulajit elävät symbioosissa sienen kanssa ja muodostavat sienijuuria. Mykorritsasieni luovuttaa puulle vettä ja ravinteita ja saa puulta sokereita kasvuvoimakseen. Symbioottiset mykorritsasienet näyttäytyvät maan päällä kasvavina itiöeminä, sieninä ja tatteina. Kanttarellienkin kasvamisesta saamme kiittää läheisiä puita.
Lisätietoja maaperän eliöistä:
- JÄRKI-ISKU 18: Maakuhinaa. Järki on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun järkevä edistäminen maa- ja metsätaloudessa.
- Ruokatieto.fi: Eloperäinen aines hajoaa maassa