Puiden merkityksellisyys ja monipuoliset roolit

Teksti: Eeva-Maria Tuhkanen (Luonnonvarakeskus), Essi Mäkinen (Viherympäristöliitto ry). Kuvitus: Julia Prusi

Lähivihreän merkitys ja rooli eri käyttäjille on moninaista. Hyöty on mitattavissa taloudellisesti eri tutkimuksilla ja kaavoilla, mutta monia puiden ja viheralueiden hyötyjä ei pystytä muuttamaan euroiksi, kuten stressinlievennykseen, virkistäytymiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä arvoja. Näiden merkitys rakennetussa ympäristössä on suuri.

Viherympäristöjen sosiaaliset hyödyt vaikuttavat ihmisten henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja virkeyteen pienistä lapsista työikäisiin ja ikääntyneihin kansalaisiin saakka. Viheralueet tarjoavat monipuolisia elämyksiä sekä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, joista jokainen voi nauttia omassa lähiympäristössään. Jo lyhyetkin vierailut puistossa tai metsässä alentavat verenpainetta ja palauttavat henkistä vireyttä, jolloin muun muassa terveyspalvelujen tarve vähenee.

Jo pelkkä luontomaiseman näkemisellä on merkitystä. Viheralueiden esteettiset ja arkkitehtoniset hyödyt edistävät terveyttämme, jo pelkän ikkunayhteyden avulla! Maiseman kauneus (värit, tekstuurit, muodot), vuodenaikojen vaihtelu sekä rakennetun ympäristön luontoyhteyden säilyttäminen on keskeinen osa virkistyspalvelua. Puistojen saavutettavuus on olennainen osa kaupunkiympäristössä, esimerkiksi vanhukset, lapset, näkövammaiset ja muut erikoisryhmät tarvitsevat viheralueita lähellä asuinpaikkaa.

Yksi viihtyy kaupunkipuistossa tai vehreällä kävelykadulla keskellä hulinaa, toinen virkistyy luontopolulla käyskennellen. Kolmas seikkailee metsän siimeksessä, unohtumattomassa hiljaisuudessa.

Puistojen kahvilat- ja ravintolapalvelut, luontokohteiden kanoottien tai suksien vuokrauspalvelut sekä retkeily- ja elämyspalvelut tarjoavat viheralueiden taloudellista hyötyä kuntalaisille ja kasvattavat alueen vetovoimaa. Lisäksi lähiluonnosta voi hyötyä aineellisesti esimerkiksi keräämällä sieniä, marjoja tai villivihanneksia tai vaikka onkimalla kalaa. Lähiympäristöt tarjoavat myös mahdollisuuden oppia ja tutkia sekä luontoon että kulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

Puilla ja kasvillisuudella on tekninen ja ilmastollisesti tärkeä merkitys varsinkin rakennetussa ympäristössä. Nämä vaikutukset huomaa parhaiten esimerkiksi silloin, kun kuumana kesäpäivänä puistossa hakeutuu mielellään puunvarjoon. Puu suojelee UV-säteilyltä, ja ilma puiden läheisyydessä tuntuu muutenkin viileämmältä. Se pitääkin paikkansa, sillä puut viilentävät ilmaa myös vedenhaihdutuksen ansiosta. Puut (ja muutkin kasvit) haihduttavat paljon enemmän vettä kuin tarvitsevat elintoimintoihinsa tai rakenteensa ylläpitoon. Vettä haihtuu koko ajan, sillä lehdenpinnan ilmaraot ovat auki, jotta kaasujenvaihto lehden sisäosiin tapahtuisi ja olisi riittävästi hiilidioksidia yhteytyksen raaka-aineeksi.

Haihdutuksen ja viilentämisen määrä on verrannollinen puun latvuksen kokoon: mitä enemmän lehtipinta-alaa on, sitä enemmän puu haihduttaa. Kadunvarren ja rakennusten läheisyyden puilla on iso merkitys kuumuuden lieventämisessä ja siitä johtuvien terveyshaittojen vähentämisessä kaupungeissa.

Puiden haihdutuksesta on toinenkin hyöty: puiden avulla voidaan vähentää katoilta, asfaltilta ja muilta läpäisemättömiltä pinnoilta kertyvää hulevettä. Hulevesi kannattaakin putkien sijaan ohjata puiden ja muun kasvillisuuden käyttöön.

Puut myös puhdistavat ilmaa, sillä ne sitovat ilmansaasteita, kuten pienhiukkasia, typen oksideja, häkää, otsonia ja rikkidioksidia. Ilmansaasteita sitoutuu lehtien ja kaarnan pinnalle ja ilmarakojen kautta myös lehtien sisäosiin. Havupuut ovat tehokkaita ilmansaasteiden sitojia, koska neulasten pinta-ala on suuri. Joillakin lehtipuilla taas lehdenpinnan karvaisuus tai epätasaisuus saattaa lisätä ilmansaasteiden nappaamista. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi eri lajien ja kasvillisuuskerrosten yhdistelmä on kuitenkin usein paras, jo vuodenaikaistakin toimivuutta ajatellen. Puut ja erikorkuiset kasvillisuuskerrokset vaimentavat myös melua tehokkaasti sekä luovat elinympäristöä hyönteisille ja linnuille. Elinympäristöjen tarjoaminen kasvi- ja eläinlajeille on viheralueiden ekologista hyötyä.

Joitakin kaupunkipuiden ihmiselle tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden määrää ja arvoa pystytään arvioimaan mallinnusohjelmilla. Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa tutkimushankkeessa käytetään i-Tree-ohjelmistoa, jolla pystytään laskemaan kaupunkipuiden hiilivarasto ja vuotuinen hiilensidonta, puiden vähentämä hulevesi ja sitomat ilmansaasteet. Ilmansaasteiden sidonnan arvo lasketaan vältettyinä terveydenhoitokuluina. Hankkeessa ovat mukana Turun, Porin, Helsingin ja Tampereen kaupungit ja sieltä Malmin hautausmaa. Lähtötietoina käytetään puista mitattuja tietoja ja kaupunkien puurekisterien tietoja sekä ilmansaaste- ja säätietoja.

Useat tahot kehittävät aktiivisesti työkaluja, jotka helpottavat luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tuottamien hyötyjen huomioimista ja käyttöönottoa esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Erityisen tärkeää on myös tunnistaa henkilökohtaiset hyödyt lähivihreästä. Mikä merkitys omalla pihapuulla sinulle on?

Lisätietoja:
Tuhkanen, Eeva-Maria. 2020. Minkä arvoinen kaupunkipuu on? Viherympäristö 2/2020: 10-12
Lähellä kaupungissa: http://www.lahellakaupungissa.fi/
Viherympäristöliitto ry: https://www.vyl.fi/mika-on-vyl/koulutus/
Ympäristön tila -katsaus: https://www.vyl.fi/site/assets/files/1430/yt_kaupunkiluonto_fi_20170824.pdf
Metla, Tyrväinen: http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi/esitelmat/kaupunkiviheralueiden-arvo-2005.pdf