Puut puhdistavat ilmaa
Katupöly kutkuttaa kurkkua ja laittaa silmät kirvelemään. Ilmansaasteet ovat myös vakava terveyshaitta. On arvioitu, että pitkäaikainen altistuminen pienhiukkasille aiheuttaa Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.
Teksti: erikoistutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus. Kuvitus: Ilmari & Sini Hakala / Sopiva Design
Ilmansaasteet ovat hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, kuten otsoni, rikkidioksidi, häkä ja typen oksidit. Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille lisää riskiä sairastua hengityselin-, sydän- ja verisuonisairauksiin.
Kasvit parantavat ilmanlaatua sitomalla pienhiukkasia ja kaasumaisia ilmansaasteita lehtiensä ja kaarnan pinnoille ja ilmarakojen kautta lehtien sisään.
Tehokkaimmin ilmansaasteiden sidonnassa toimivat kasvit, joilla on iso kokonaislehtipinta-ala eli isokokoiset puut. Samankokoisia puita verrattaessa havupuut ovat yleensä lehtipuita tehokkaampia pienhiukkasten sitomisessa suuremman lehtipinta-alansa vuoksi. Lehtipuilla taas lehden pinnan epätasaisuus tai karvaisuus auttaa hiukkasten sieppaamisessa.
Monimuotoisuus eli erikokoisten ja erilajisten havu- ja lehtipuiden valikoima tuokin ilmanpuhdistuspalvelussa parhaan tuloksen eri vuodenaikoina: Toki ilmanlaadun parantamisessa ensisijainen tavoite on vähentää päästöjä.
Rakennukset ja puut saattavat kaupungissa luoda tuulensuojaisia kohtia, joissa ilma vaihtuu hitaammin ja ilman laatu heikkenee hetkellisesti. Puiden sijoittelua kaupunkiympäristössä voikin miettiä tältä kannalta. Helsingin yliopiston mallinnuksessa selvisi, että puhtainta ilma on katutasolla silloin, kun bulevardille sijoitetaan kolmeen riviin eripituisia puita. Kokonaisuuden kannalta puut toimivat ilmanpuhdistajina ja on laskettu, että kaupungeissa puiden ilmanpuhdistuspalvelu vähentää kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta.
Lähteet
- Karttunen S., Kurppa M., Auvinen M., Hellsten A., Järvi L. 2020. Large-eddy simulation of the optimal street-tree layout for pedestrian-level aerosol particle concentrations – A case study from a city-boulevard, Atmospheric Environment: X, Volume 6, 2020, 100073, ISSN 2590-1621, https://doi.org/10.1016/j.aeaoa.2020.100073
- Nowak DJ et al. 2013. Modeled PM2.5 removal by trees in ten U.S. cities and associated health effects. Environ. Pollut. 178: 395-402.
- Nowak D., Civerolo K., Rao S., Sistla G., Luley C., Crane, D. 2000. A modeling study of the impact of urban trees on ozone. Atmospheric Environment 34, 1601–1613.
- Räsänen JV, Holopainen T, Joutsensaari J, Ndam C, Pasanen P, Rinnan Å, Kivimäenpää M. 2013. Effects of species-specific leaf characteristics and reduced water availability on fine particle capture efficiency of trees. Environ. Pollut. 183: 64-70.
- Räsänen J, Holopainen T, Joutsensaari J, Pasanen P, Kivimäenpää M. 2014. Particle capture efficiency of different-aged needles of Norway spruce under moderate and severe drought. Can J For Res 44: 831-835.
- Räsänen JV, Leskinen JTT, Holopainen T, Joutsenaari J, Pasanen P, Kivimäenpää M. 2017. Titanium dioxide (TiO2) fine particle capture and BVOC emissions of Betula pendula and Betula pubescens at different wind speeds. Atmos. Environ. 152: 345-353.
- Räsänen JV, Yli-Pirilä P, Holopainen T, Joutsensaari J, Pasanen P, Kivimäenpää M. 2012. Soil drought increases atmospheric fine particle capture efficiency of Norway spruce. Boreal Environ. Res. 17: 21-30.
- https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet
- https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet/liikenteen-ilmansaasteet/katupoly
- https://thl.fi/fi/-/katupoly-voi-aiheuttaa-terveellekin-arsytysoireita-tienpinnan-kosteus-ja-liikenteen-vilkkaus-vaikuttavat-hiukkasten-pitoisuuksiin?redirect=%2Ffi%2Fweb%2Fymparistoterveys