Puut pehmentävät rakennettua maisemaa ja luovat tiloja

Teksti ja valokuvat: Kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito, Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maa- ja kotitalousnaiset. Kuvitus: Mirva Liimatta

Havupuut pehmentävät maisemaa ja värittävät talvimaisemaa. Erimuotoisissa ja -kokoisissa lehtipuissa näkyy vuodeaikojen vaihtelu. Mitä runsaampi käytetty lajikirjo on, sitä monimuotoisemmaksi ja vaihtelevammaksi se muokkaa myös maisemakuvaa.  

Puita voidaan hyödyntää rakennetussa ympäristössä monella tapaa. Puilla voidaan muodostaa ja jakaa tilaa, rakentaa viherolohuoneita rakennetun ympäristön sisälle ja ympärille. Puilla voidaan sulkea näkymiä ja toisaalta myös kehystää arvokkaita näkymiä. Puukujat ja -vietteet ohjaavat kulkijaa ja katsetta. Puustolla ja kookkaalla viherkasvillisuudella voidaan pehmentää maisemavaurioita, mutta myös häivyttää ja jopa peittää ei-toivottuja näkymiä.

Puut voivat toimia myös maiseman maamerkkeinä silloin, kun muu rakennuskanta on niitä matalampaa.

Yksittäinen kookas kotikuusi on suomalaisten pihojen perinne. Kotikuusi merkitsee talon paikan maisemaan. Maiseman maamerkkinä voi toimia myös jokin muu yksittäinen ja erikoismuotoinen puu: mänty, tammi, vaahtera, lehmus, jalava, saarni tai jokin muu kookas puuyksilö tai pilarimuotoinen puu. Ilman erimuotoisten ja -lajisten puiden muodostamaa maisemallista vaihtelua, rakennettu ympäristö voisi olla maisemakuvaltaan hyvin paljas, jopa karu. Suomalaisissa kaupungeissa ja taajamissa puut ovat näkyviä ja tärkeä osa maisemakuvaa. Eron huomaa selkeästi matkustaessaan ulkomailla ja vaikkapa Aasiassa, missä kaupunkien puut ja viheralueet rajoittuvat pääosin muutamiin puistoihin. Suurten kaupunkiemme rakennetuilla alueilla ja puistoissa sekä luontaisilla viheralueilla kasvaa kymmeniätuhansia puita. Viheralueilla myös käytetään harkitusti ja suunnitellusti monipuolisesti eri lajisia puita. Runsas puusto on tärkeä osa suomalaista maisemaa.