Puita kasvatetaan halaajille

Puu matkaa pitkän matkan taimistolta rakennettuun lähiympäristöön, kuten kaupunkipuuksi. Ammattilaisen käsissä kasvanut taimi jatkaa kasvuaan lopullisella paikalla moitteettomasti, siihen asti kunnes se lahoaa. Kuolleenakin puista on hyötyä, koska esimerkiski monet eliölajit hyödyntävät kuollutta puuainesta elinympäristönään tai ravintonaan. Lahopuun lisäämisestä viheralueilla on kustannustehokas ratkaisu luonnonsuojeluun ja siitä on hyötyä myös kaupunkilaisille.

Teksti: Jyri Uimonen (Taimistoviljelijät ry), Annina Vuorsalo (Viherympäristöliitto ry). Kuvitus: Julia Prusi

Suomalaiset taimitarhat kasvattavat puita viherrakentamiseen ja hedelmäpuita yhteensä noin 200 hehtaarin pinta-alalla. Puun taimien kasvatusaika taimistoilla voi kestää kymmenenkin vuotta, kun tavoitteena on katupuukoko. Yleensäkin ammattimaisessa viherrakentamisessa käytetään suuria taimikokoja. Sen sijaan puutarhamyymälöiden kuluttajille tarjoamat taimet ovat pienempiä, mutta niidenkin kasvatus vaatii useita vuosia ja lukuisia työvaiheita. Taimitarhoilla kasvatettu puuntaimi onkin aivan eri asia kuin metsässä kasvanut. Ammattimaisessa taimitarhaviljelyssä tavoitteena on laadukas ja hyvin kehittynyt taimi, joka jatkaa lopulliselle paikalleen istutettuna kasvuaan moitteitta.

Hyvän puun kasvatus vaatii aikaa ja monia työvaiheita. Kasvatus alkaa siementen kylvöllä, pistokkaiden juurrutuksella tai varttamisella. Tässä vaiheessa lisäysmateriaalin alkuperä on keskeisin laatutekijä. Alun pikkutaimivaihe kestää parisen vuotta. Sen jälkeen on vuorossa saman verran kestävä nuoruusvaihe. Sen jälkeen alkaakin varsinainen jatkokasvatus joko pellossa tai astioissa.

Puiden jatkokasvatus edellyttää runsaasti ammattitaitoa vaativaa työtä. Vuosittain huolehditaan taimien tuennasta, lannoituksesta, kastelusta, kasvinsuojelusta ja ennen kaikkea latvusten rakenneleikkauksista. Juurihoito eli juuriston leikkaaminen tehdään kolmen vuoden välein joko kasvatuspaikalla tai uudelleenistutuksen yhteydessä taimistolla. Sen tarkoituksena on rajata tihein juuriston kasvu nostettavan juuripaakun alueelle.

Tärkeä rooli elävänä ja kuolleena

Lopullisessa sijoituspaikassaan kaupunkipuu tuottaa ympäristöönsä monipuolisesti ekologisia, esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Harva tulee ajatelleeksi, että kaupunkipuut ovat myös taloudellisesti merkittäviä.  Suomessa yksistään kaupunkipuiden taloudellinen arvo on valtava. Voidaan puhua satojen miljoonien eurojen suuruisesta omaisuudesta. Kaupunkipuun taloudellisen arvon selvittämiseksi Viherympäristöliitossa on luotu malli (KAM ’19). Mallia hyödynnetään mm. määritettäessä puille aiheutuneiden vaurioiden taloudellista korvaamista.  

Puu on arvokas myös kuoltuaan. Lahopuu tarjoaa elinympäristön lukuisille lajeille, joista moni on harvinainen tai uhanalainen. Lahopuun merkitys metsäluonnon lajeille on suuri ja myös rakennetussa ympäristössä voidaan lahopuiden avulla kustannustehokkaasti lisätä biodiversiteettiä, hiilen varastoja ja luoda uudenlaisia toiminnallisia elementtejä. Pian julkaistavassa Kaupunkien lahopuuoppaassa käsitellään kattavasti lahopuun vaalimista rakennetuilla viheralueilla.

Lisätietoa
Yhteydet suomalaisille taimitarhoille löydät Taimistoviljelijät ry:n nettisivuilta www.taimistoviljelijat.fi
Lisätietoa KAM ’19 -arvonmääritysallista: https://www.vyl.fi/ohjeet/kasvillisuuden-arvonmaaritys/
Kaupunkien lahopuu-opas ja webinaari: 
https://www.vyl.fi/tapahtumat/lahopuuwebinaari-29.9.2020/