Puunhalausviikko

Löydä oma halausmoodi ja suuntaa kansalliseen kaupunkipuistoon!

Kansallisissa kaupunkipuistoissa uppoudutaan puiden syleilyyn. Halataan, rutistetaan, paijataan ja pidetään huolta toisistamme. Me puista, ja puut meistä. Antaudu siis puiden vietäväksi ja suuntaa kansalliseen kaupunkipuistoon.

Teksti: Rosanna Telaranta. Kuva: Mirva Liimatta

Kansallisissa kaupunkipuistoissa puut ovat tärkeitä. Meillä on tosi vanhoja, ihan nuoria, suuria ja pieniä puita. Meillä on puita kaikkialla ja jokaiseen makuun. Niitä on puistoissa, polkujen varsilla, pihoilla, metsissä, saarissa ja suistoissa. Meiltä löytyy mäntyjä, poppeleita, hopeapajuja, terijoensalavia metsä- ja puistolehmuksia, tervaleppiä ja ihan valtavasti muitakin puita!

Kansallisissa kaupunkipuistoissa puita arvostetaan ja vaalitaan. Puut tuottavat meille happea, raikastavat ilmaa ja vaimentavat melua. Ne viilentävät kuumia kesäpäiviä sekä puhdistavat ympäristöämme saasteista ja pölystä.

Puut ovat osa kansallista historiaamme ja myös siksi tärkeä osa kansallisia kaupunkipuistoja. Puut muistuttavat meitä menneestä ja niillä on kerrottavanaan tarina jos toinenkin. Puistojen puut kertovat eri aikojen ihanteista ja villityksistä. Ne kertovat yleisten puistojen synnystä ja kansainvälisistä vaikutteista. Puita on istutettu merkkihenkilöiden kunniaksi ja merkittävien tapahtumien johdosta. Puilla on meille merkitystä.

Tutustu kansallisiin kaupunkipuistoihin!

Kansallisissa kaupunkipuistoissa puiden muodostama helminauha kulkee yhtenäisenä puistojen ja puistokatujen halki metsiin ja rannoille saakka. Puut luovat väyliä viheralueista toiseen. Ne muodostavat ekologisen verkoston ja kulkureittejä erilaisille eliöille. Puut ovat tärkeitä koko elämänkaarensa ajan, aina pienestä versosta keloihin ja lahoaviin runkoihin saakka. Eri elämänvaiheissaan ne tarjoavat kodin ja ravintoa monenmoisille linnuille, eläimille ja hyönteisille. Kun puille annetaan tilaa, ne valtaavat alaa maankohoamisrannoilta, suistoista ja melkein mistä vaan. Annetaan siis puiden kasvaa, ja istutetaan niitä lisää niin paljon kuin pystytään.

Halaillen ja suojellen,
Kansalliset kaupunkipuistot

Hehtaareittain halattavia puita! Kansallisten kaupunkipuistojen ominaispuut

Kokkola: poppeli Poppelissa riittää paijattavaa, sillä Kokkolan historiallisen Englanninpuiston erikoisuus Tsaarinpoppeli on jo yli satavuotias ja ympärysmitaltaan koko Keski-Pohjanmaan suurin puu! Toinen merkittävä puu Kokkolassa on kaupungintalon edustalla Suntin ylle kaartuva Terijoensalava, jonka suurten lehvästöjen syleily suojaa niin sateelta kuin auringonpaahteeltakin. Terijoensalava on arviolta 40-vuotias ja lajissaan jo melko iäkäs.
Forssa: puistolehmus Forssan enlantilaistyylisessa Yhtiönpuistossa pääsee menneiden aikojen tunnelmaan, vaikka halaamalla puistolehmusta. Puistolehmus on myös Forssan kaupungin nimikkopuu.
Hanko: mänty Mänty viihtyy valtapuuna hankoniemen kuivassa kangasmaastossa. Merellinen ilmasto ja erilaiset kasvuolosuhteet ovat muokanneet Hangon männyistä eri-ikäisiä, erikokoisia ja -näköisiä. Mäntyjen halausretken voi aloittaa kesäravintola Casinon puistoalueen vanhoista kilpikaarnaisista petäjistä, kulkea Rakkaudenpolkua meren äärelle silokallioille tuulen tuivertamien mäntyjen syleilyyn. Matkaa voi jatkaa rantoja myötäillen Plagènin ja Bellevuen rantapromenadia ”käppyrä ”mäntyjä ihaillen Neljän Tuulen Tuvalle ja aina Furuvikin luonnonsuojelualueelle asti. Täällä kannattaa istahtaa hetkeksi rantahietikolle männyn juurelle ja rauhoittua ympäröivän luonnon keskellä kaupungin hälinästä. Myös Tulliniemen Etelä- ja Pohjoispuolen rantojen männyt ovat tutustumisen arvoisia.
Heinola: tsaarinpoppeli Tsaarinpoppeli (Populus ’Petrowskiana’) on poppeleiden eli haapojen sukuun kuuluva puulajike. Heinolan Rantapuiston Tsaarinpoppelilla, joka selvisi 1900-luvun alun suurtulvan, on ylivoimaisesti enemmän massaa kuin yhdelläkään toisella puulla Suomessa. Sen tilavuudeksi on mitattu 30 kuutiometriä. Tätä puuta voi halata vaikka koko kaveriporukalla yhdessä.
Kotka: tammi Katariinan Meripuiston keskeltä löytyy yksin ylväänä siesova tammi. Tammi on noin 90 vuotias ja se on istutettu sinä aikana kun alue oli vielä öljysataman käytössä. Puun istutti satamassa työskennellyt lähettityttö. Kun alueelle aikoinaan alettiin rakentamaan puistoa ei alueella ollut mitään muuta.
Kuopio: metsälehmus Kuopion kansallisessa kaupunkipuistossa pääsee halailemaan noin satavuotiaita metsälehmuksia eli niinipuita Suomen vanhimmassa maisemapuistossa Väinölänniemellä. Väinölänniemen puusto on vanhinta luonnontilaista ja luontaisesti lisääntynyttä puukantaa Kuopiossa. Metsälehmus on Kuopiolle ominainen jalopuu, ja niitä löytyy halattavaksi Väinölänniemeltä useita kymmeniä yksilöitä.
Turku: tammi Ruissalossa, Turun kansallisessa kaupunkipuistossa ovat Suomen laajimmat tammi- ja lehtometsät. Uusina tulokkaina ovat ihanasti kukkivat Aurajoen kirsikkapuut. Turku sai puiden hoidostaan Euroopan puupääkaupunki -tittelin vuonna 2011. Sen innoittamana laadittiin kaupunkipuulinjaus, jolla turvataan puiden hyvinvointi sekä ekologiset ja maisemalliset arvot. Turussa pääset halaamaan jopa 200 erilaista puuta. Katso video Turun puista.
Pori: rauduskoivu Rauduskoivut kasvavat tuoreissa metsissä, kallioilla ja vanhoilla pihoilla. Se on pioneeripuu: laji valtaa nopeasti paljaat alueet. Koivut ovat Suomen yleisimpiä lehtipuita. Rauduskoivujen riippuvat oksat saavat pienet ”hiirenkorvat” keväisin. Sen oksista sidotaan juhannuksen aikaan parhaat vihdat. Syksyisin rauduskoivun keltaiset lehdet putoavat hieskoivua myöhemmin. Valkorunkoinen rauduskoivu onkin valittu Suomen kansallispuuksi. Visakoivu on rauduskoivun erikoismuoto, jota esiintyy Porissa etenkin Luotojen alueella.
Porvoo: metsälehmus Metsälehmus on vanhojen puistojen ja rannikon lehtojen iso ja ryhdikäs jalopuu. 675-vuotiaassa Porvoossa voi antaa halauksen 150 vuotiaalle metsälehmukselle Runebergin puistossa. Ekuddenin luonnonsuojelualueella voi niiata vielä paljon vanhemmille niinipuille.”
Hämeenlinna: hopeapaju Hämeenlinnan Aulangon luoja, eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931), antoi istuttaa Vanajaveden kunnostettuun rantaan yli kolmen kilometrin matkalle hopeapajuja (hopeasalava, Salix alba 'Splendens'). Todennäköisesti venäläistä alkuperää olevien hopeapajujen rivistöllä historiallista vesistöreittiä myötäilevän kävelytien varrella katsotaan olevan myös valtakunnallista merkitystä. Jykevät, vahvarunkoiset ja riippuvaoksaiset puut reunustavat myös mukulakivipäällysteistä Kustaa III:n katua muodostaen juhlallisen saapumisen Hämeen keskiaikaiselle linnalle.