Puiden tukema monimuotoisuus rakennetussa ympäristössä

Puiden olemassaolosta riippuu monen muun eliön elämä. Näkyvimpiä puiden seuralaisia ovat linnut ja muut pienet eläimet, kuten oravat, liito-oravat ja lepakot, jotka löytävät puusta pesäpaikan, ruokaa ja levähtämispaikkoja. Voipa puussa nähdä joskus kärpän tai näädän ruuanhaussa tai kolopuussa lepäämässä. 

Näiden lisäksi puun huomaan saattaa kätkeytyä kymmeniä, jopa satoja puusta riippuvaisia eliölajeja. Osa elää juuri sillä tietyllä puulajilla, monet viihtyvät usealla puulajilla. 

Puiden rungolla ja latvustossa elää lukemattomia hyönteisiä. Varhain keväällä ja alkukesällä kukkivat puut ovat erityisen tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille. 

Puun rungolla ja oksissa kasvaa jäkäliä ja sammalia. Niistä ei ole puulle haittaa, sillä niillä ei ole kuoreen tunkeutuvia juuria, eivätkä ne ole loisia. Haavan rungolla näkee usein kauniita haavankeltajäkälän kuvioita. Jäkälät ja sammalet puolestaan tarjoavat ravintoa ja suojapaikkaa monille hyönteisille. Monasti näkee pikkulinnun tutkimassa puun runkoa ja noppimassa siitä hyönteisiä. 

Kun halaat puuta, saatat samalla halata montaa kymmentä eri lajia! 

Käävät ja muut lahottajasienet kasvavat elävässä tai kuolleessa puussa ja saavat tarvitsemansa energian puuainesta lahottamalla. Erilaisia kääpiä näkee erityisesti vanhoissa puissa. Kääpä on sienen itiöemä ja sienirihmastoa kasvaa puunrungon sisällä puuta lahottaen. Lahottajasienet ovat välttämättömiä, sillä ilman niitä puuaines ei lahoaisi milloinkaan. 

Vanhalla puulla saattaa olla lahottajan ontoksi muovaama runko, onkaloita ja avolahoa. Lahopuu taas on monen muun lajin elinehto. Onkalon pohjalle muodostuu lahoavasta puusta ja onkaloon päätyneistä lehdistä ym. jäänteistä multamaista mulmia, jossa monet hyönteiset elävät ja saavat ravintonsa. Tällaisia ovat vaikkapa tammella elävät aarnisepät ja harvinaistuneet erakkokuoriaiset. Erakkokuoriaiset eivät välttämättä sukupolviin poistu puun onkalosta. Lahopuusta riippuvaisia eliölajeja arvellaan Suomessa olevan 4000 – 5000 lajia, mm. hyönteisiä, sieniä ja sammalia. Puihin muodostuu kokonainen eliöyhteisö, jonka asukkaat ovat riippuvaisia toisistaan ja kaikki pohjimmiltaan puusta. 

Puiden seuralaisina eläviä lajeja on laskettu mm. Englannissa. Siellä kasvavalla kahdella luontaisella tammilajilla talvitammella ja metsätammella (Quercus petraea ja Q. robur) havaittiin seuralaisina yhteensä 2300 lajia: 38 lintulajia, 229 sammal-, 108 sieni-, 1178 selkärangatonta, 716 jäkälä- ja 31 nisäkäslajia. Näihin lukuihin eivät vielä kuuluneet bakteerit ja mikro-organismit, joten todellinen lajimäärä on suurempi. Näistä 2300 lajista 320 elää vain tammen kanssa ja 229 löydetään harvoin muilta puulajeilta. 

Lehtosaarnen (Fraxinus excelsior) seuralaisena englantilaisissa tutkimuksissa löydettiin 955 lajia, joista 45 kasvaa ainoastaan saarnen seuralaisena ja 62 tavataan hyvin harvoin muilla puulajeilla.  

Meillä lajirikkaus on vähäisempää kuin Englannissa, mutta vanhan puun seuralaisten määrä saattaa meilläkin nousta satoihin lajeihin. Puistojen, hautausmaiden, vanhojen pihapiirien ja muiden viheralueiden vanhat puut ovat usein tärkeitä maisematekijöitä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Sen lisäksi ne kykenevät tukemaan suurempaa monimuotoisuutta kuin saman lajin nuoremmat puut, mm. sisältämänsä lahopuun ja onkaloiden ansiosta. Tämänkin vuoksi rakennetun ympäristön vanhoja puita pyritään hoitotoimilla säilyttämään niin pitkään kuin se turvallisuuden kannalta on mahdollista. 

Kirjoittaja: tutkija Eeva-Maria Tuhkanen, Luonnonvarakeskus

Lähteet:  

Beech, E., Rivers, M., Oldfield, S. & Smith P. P. 2017. GlobalTreeSearch: The first complete global database of tree species and country distributions, Journal of Sustainable Forestry, 36:5, 454-489, DOI: 10.1080/10549811.2017.1310049  

Mitchell, R.J.; Bellamy, P.E.; Ellis, C.J.; Hewison, R.L.; Hodgetts, N.G.; Iason, G.R.; Littlewood, N.A.; Newey, S.; Stockan, J.A.; Taylor, A.F.S. 2019. Oak-associated biodiversity in the UK (OakEcol). NERC Environmental Information Data Centre. https://doi.org/10.5285/22b3d41e-7c35-4c51-9e55-0f47bb845202 

Peuhu, E. & Siitonen, J. 2011. Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle. Metsätieteen aikakauskirja 1/2011: 63-67. 

Väre, H. ja Kiuru, H. 2006. Suomen puut ja pensaat. Karisto Oy, Hämeenlinna. 249 s. 

https://www.hutton.ac.uk/research/groups/ecological%20sciences/our%20science/biodiversity-and-ecosystems/decline-oak 

https://www.hutton.ac.uk/research/groups/ecological%20sciences/our%20science/biodiversity-and-ecosystems/ash-dieback