HULEVEDET HYÖTYKÄYTTÖÖN KAUPUNKIRAKENTAMISESSA

Hulevesiselvitys on nykyisin tavallinen maankäytön suunnittelun esiselvitys ja hulevesien luonnonmukainen hallinta yleensä itsestään selvä suunnittelun tavoite. Teknisen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tavoitteen asettelu on usein vaatimattomampi varsinkin, kun kunnostetaan olemassa olevaa kaupunkiympäristöä, jossa pyritään hyödyntämään olemassa olevia kuivatusjärjestelmiä. Toimintakykyinen hulevesiverkko säilytetään kustannussyistä, vaikka se olisi kaupunkiekologisilta ominaisuuksiltaan jo vanhanaikainen.

Hulevesien hyödyntäminen sen sijaan on aina mahdollista katu- ja puistoalueiden kasvillisuuden kosteutuksessa, kun se asetetaan riittävän varhaisessa vaiheessa niin tasaus-, kuivatus- kuin katumiljöö- tai vihersuunnittelun tavoitteeksi. Australiassa Storm Water Harvesting on yleinen, tunnettu käsite ja tavallinen osa kunnallisteknistä suunnittelua, sillä vuosittain toistuvat, kuukausia jatkuvat sateettomat kaudet ovat aina edellyttäneet sadeveden talteenottoa ja hyödyntämistä myöhemmin kasteluvetenä.

Suomessa on totuttu tasaisesti toistuviin sateisiin ja suunnittelun lähtökohtana on ollut pikemminkin kosteudesta eroon pääseminen ja sen johtaminen mahdollisimman nopeasti hulevesiverkkoon. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana katujen ja aukioiden rakentamisessa yleistynyt kantava kasvualusta ei kuitenkaan kykene pidättämään kosteutta tavallisen kasvualustan tavoin. Kun pintavesi johdetaan suoraan hulevesiverkkoon niiden peittämiltä kiveyksiltä, katupuut kärsivät kuivuudesta ja voivat huonosti.

Puistoissa kasvillisuus on pärjännyt vähän paremmin, mutta ilmastonmuutoksen myötä toistuvat kuivuusjaksot koettelevat niitäkin varsinkin, jos kuivatus perustuu ensisijaisesti ja mahdollisimman tehokkaasti toimiviin hulevesikaivoihin ja
-viemäreihin.

HULEVESIEN HYÖDYNTÄMISTÄ ARVOYMPÄRISTÖSSÄ

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa puistoissa hulevesien hallintarakenteista voidaan harvoin suunnitella näkyviä aiheita, sillä niille ei yleensä ole tilaa eikä restauroinnin yhteydessä haluta rakentaa näkyviä, moderneja aiheita. Historiallisiin puistoihin soveltuukin helpommin hulevesien hyödyntäminen imeyttämällä tai suodattamalla pintavedet maahan, jolloin vajoveden määrä maaperän ylimmissä kerroksissa on jotakuinkin luonnonmukainen, vaikka ylimääräinen vesi johdettaisiin paikoin pois salaojituksen avulla.

Lahden kaupunki on kokeillut hulevesien hyödyntämistä 2014–2015 kunnostetussa ja restauroidussa Mukkulan kartanopuistossa. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Kartanopuiston kunnostuksen yhteydessä olemassa oleva kunnallistekniikka uusittiin, mikä mahdollisti myös hulevesiratkaisujen toteutuksen uudelta pohjalta. Tavoitteeksi asetettiin vesitalouden ennallistaminen mahdollisimman luontaiseksi. Kartanopuisto sijaitsee Vesijärveen viettävässä, vaihtelevassa rinteessä, jonka peruskallion päällä oli 1-1,5 metrin paksuinen, vettä kohtuullisesti sekä imeyttävä että pidättävä hietakerros, joten luontaiset lähtökohdat olivat suotuisat.

Ennen kunnostusta päärakennuksen kattovedet johdettiin suoraan sadevesiränneistä puistoon ja ne aiheuttivat vuosittain eroosiovaurioita päärakennuksen ja Vesijärven välissä olevaan jyrkkään rinteeseen. Kun viheralueita ei haluttu peittää ristiin rastiin kulkevilla kivikouruilla, kattovesien viemäröintiä oli harkittava vakavasti. Rakennuksen kummallekin puolelle suunniteltiin imeytyskaivo tai -kenttä, johon ohjattiin kattovedet sekä perustusten ja terassipuutarhan tukimuurien kuivatusvedet.

Samalla periaatteella käsiteltiin muidenkin rakennusten katto- ja perusvedet sekä vähäistä ritiläkaivokuivatusta edellyttävien käyttöpintojen vedet. Siten useaan imeytyskenttään ja -kaivoon johdettu vesi muuttuu vajovedeksi ja valuu hiljalleen peruskallion pintaa pitkin kohti Vesijärveä. Imeytyskaivojen ylivuoto liitettiin hulevesiverkkoon talvikuivatusta varten, kun maa on jäässä eikä imeytys toimi. Mukkulan vanhat puut ja pensaat ovat sen jälkeen toistuvista kuivuuksista huolimatta menestyneet erittäin hyvin, vaikkei kartanopuistossa ole keinokastelua.

Myös restaurointi- ja kunnostusurakassa parhaillaan olevaan Kaupungintalonpuistoon rakennetaan hulevesien hyödyntämisjärjestelmä vanhan puuston kasvuolosuhteiden parantamiseksi ja keinokastelutarpeen minimoiseksi. Harjumaisella Salpausselän reunamuodostumalla sijaitseva historiallinen puisto soveltuu hyvin hulevesien imeyttämiseen, ja erityisesti siellä hyödynnetään viime vuosina markkinoille tulleita pieniä sakkapesällisiä kosteutuskaivoja. Tasauksen avulla pintavesivirrat kohdistetaan nupukivikouruihin, joihin asennetaan runsaasti painannesäilyntää tehostavia ja virtausta hidastavia kynnyksiä sekä imeytyskaivoja, jotka jakavat kosteuden kasvualustaan puiden ja pensaiden hyödynnettäväksi.

Puistovesien ylivuoto ympäröiville kaduille minimoidaan niin ikään rakentamalla rajapintaan painannesäilyntää ja imeytymistä tehostava luonnonkiveys, jonka alle asennetaan kantava kasvualusta puiden juuristotilan laajentamiseksi sekä lataamaton biohiili hulevedessä olevien ravinteiden ja epäpuhtauksien pidättämiseksi. Kaupungintalonpuiston hulevesien hyödyntämisjärjestelmä edellyttää tietenkin säännöllistä ylläpitoa, mutta Lahden kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala suhtautuu siihen positiivisena haasteena.

HULEVESIEN HYÖDYNTÄMISEN RATKAISUJA KATUYMPÄRISTÖSSÄ

Järvenpään keskustan katujen ja puistikoiden kunnostuksen suunnittelu käynnistyi jo 2010-luvun alussa. Hanke liittyi keskeisten Tupalankulma- ja Bulevardi-korttelien uudisrakentamiseen ja sen ensimmäiset osat toteutettiin Helsingintielle ja Tupalankulmaan Sibeliuksenkadun kävelykadulla jo 2017-2018. Jälkimmäisen osan rakentaminen on parhaillaan käynnissä Mannilan- ja Helsingintielle, Pikku-Kallen puistoon sekä Ahomaanraitin ja Sibeliuksenkadun kävelykatualueille.

Ajoradoille suunniteltiin hulevesien hyödyntämiseen liittyvä kita- ja ritiläkaivojen, hulevesiviemäreiden ja käänteisten salaojien verkosto, joilla hulevedet kerätään reunakivellisellä keskikaistalle istutettavien puiden ja dynaamisten istutusten hyödynnettäväksi. Perinteinen hulevesijärjestelmä suunniteltiin hyödyntämisrakenteiden varajärjestelmäksi, joka alkaa toimia, kun hyödyntävä järjestelmä on täynnä tai sadetapahtuma on niin nopea ja voimakas, ettei runsas valunta mahdu kerralla hyödyntämisjärjestelmään. Järvenpäässä ei suolata katuja, minkä ansiosta hyödyntämisjärjestelmän ja kasvillisuuden suunnittelu oli yksinkertaisempaa.

Kävelykatualueille suunniteltiin hulevesien hyödyntämistä tukeva tasaus siten, että pintavalunta otetaan kiinni mataliin noppakivikouruihin ja johdetaan kosteutuskaivojen ja käänteisten salaojien kautta kantavaan kasvualustaan. Maaritilöiden asento suunniteltiin myös siten, että mahdollisimman suuri määrä pintavaluntaa ohjautuu niihin. Lisäksi kävelykadun vuokralaisina toimivat ravintoloitsijat ohjeistettiin anniskelualueen puhtaanapidosta siten, ettei katupuiden juuristoalueelle kulkeudu haitallisia määriä alkoholi- ja ammoniakkipohjaisia puhdistusaineita ja liuottimia. Tupalankulmaan aiemmin toteutetun ratkaisun kokemukset ovat olleet niin ikään hyviä ja sinne istutetut katupuut ovat menestyneet hyvin ilman keinokastelua.

Koska Järvenpään keskusta sijaitsee paksulla savikolla eikä maaperä ole imeyttävää, kumpaankin järjestelmään toteutettiin kynnyksellinen ylivuoto siten, että (kantavaan) kasvualustaan kertyvä ylimääräinen kosteus valuu hulevesiverkkoon ilman että ylivuoto missään tilanteessa kuivattaa kasvualustaa kokonaan. Kokeilumielessä neljä yksittäispuuta jätetiin kuitenkin ilman ylivuotojärjestelyä, jotta saadaan tietoa ja kokemusta katupuiden salaojitustarpeesta hulevesien hyödyntämisjärjestelmän yhteydessä.

HULEVESIEN HYÖDYNTÄMISEN VESITALOUDELLINEN, EKOLOGINEN JA KAUPUNKIKUVALLINEN MERKITYS

Hulevesien hyödyntämisen merkitystä hulevesien hallinnan kokonaisuuden kannalta ei pidä aliarvioida, huomauttaa tekniikan tohtori ja Sitowise Oy:n hulevesisuunnittelun ryhmäpäällikkö Nora Sillapää. Määrällisen hallinnan kannalta hyödyntämisjärjestelmän pidättämä ja kaupunkikasvillisuuden käyttämä vesimäärä keventää hulevesiverkkoon kohdistuvaa kuormitusta.

Laadullisen hallinnan kannalta vastaavan vesimäärän potentiaalinen kuormitus on niin ikään poissa ympäröiviin vesistöihin kohdistuvasta kuormituksesta. Lahden Kaupungintalonpuistoon suunnitellun hulevesien hyödyntämisjärjestelmän arvioidaan pidettävän noin vuoden välein toistuva viiden minuutin mitoitussateen vesimäärä, joka on sadetapahtumana noin 3–4 mm, kertoo kohteen hulevesisuunnittelijana toiminut diplomi-insinööri Emmi Kääriä. Lisäksi hulevesien hyödyntäminen vähentää keinokastelun tarvetta pitkinä kuivina kausina, kun kosteus on varastoituneena kasvualustaan. Sillä on selvästi postiviinen vaikutus kaupunkikasvillisuuden vesitalouteen, hyvinvointiin ja niiden myötä myös kaupungin maisema- ja kaupunkikuvaan sekä vetovoimaisuuteen. V

Teksti: ISMO HÄKKINEN, kuvat: SITOWISE OY. Kirjoittaja työskentelee Sitowise Oy:ssä johtavana konsulttina ja hulevesitiimin vetäjänä. Lisäksi hän on erikoistunut historiallisten ympäristöjen kunnostus- ja restaurointisuunnitteluun.