Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Pihanurmen piileksijät esiin

Kasvillisuuden käyttö viheralueilla kehittyy nopeasti. Talvenkestävyyden ja kauneuden lisäksi käytettäviin kasveihin kohdistuu kasvava joukko muitakin vaatimuksia. Erityisen hankalaa on löytää nurmikolle samanlaista kulutusta kestäviä, mutta luonnon monimuotoisuutta paremmin palvelevia korvaajia.

Viheralueilla ovat yleistymässä niittyjen ohella erilaiset kukkanurmikot ja "grass free lawn" -alueet eli "heinättömät nurmikot". Perusnurmikon käyttö on supistumassa sellaisiin kohteisiin, joissa niitä on perusteltua käyttää, ja samalla jopa perustellusti nurmetettaville pinnoille etsitään vaihtoehtoisia kasvillisuusratkaisuja. Nurmikko on varsin kiistatta ollut yksi parhaita kasvillisuusratkaisuja alueille, joilla oleskellaan ja kuljetaan aktiivisesti. Mitä on tehtävissä, jos nurmikkoa ei silti haluta?

HELPPOA JA TALLATTAVAA

Nurmikkoa vastaavaa tallomista sietävää, oleskeluun sopivaa kasvipintaa on vaikea luoda muista lajeista. Espanjassa kokeiltiin muutamia nurmikon vaihtoehtoja, joiden toivottiin olevan sekä hoidon että vedenkulutuksen kannalta perusnurmikkoa parempia. Meilläkin varsin tavallisia nurmikkojen sekakasveja, valkoapilaa ja siankärsämöä, kokeiltiin sekä yksistään että vaatimattomampien nurmikkoheinien seurana. Kasvillisuuspintoja hoidettiin alhaisen hoitoluokan nurmikkona ja seurattiin kolme vuotta.

Siankärsämö osoittautui kokeessa erinomaiseksi kasviksi: sitä tarvitsi leikata harvoin, se pysyi vihreänä ja peittävänä, ja lisäksi siankärsämö pystyi pitämään alueita hallussa niin, että ei-toivottuja kasveja ei juuri ilmaantunut. Se toimi hyvin sekä yksin että yhdessä muiden kokeilun kasvien kanssa. Apilaan verrattuna erityisesti kasvuston vihreys ja peittävyys oli hyvä.

SIANKÄRSÄMÖ KUNNIAAN

Siankärsämöä löytyy meillä lähes jokaiselta vähänkään kuivemmalta nurmikolta, josta sitä ei ole erityisesti pyritty hävittämään, samoin kuin valkoapilaa, piharatamoa, niittyhumalaa tai vaikkapa syysmaitiaista. Näistä perusnurmikon tavallisista kutsumattomista vieraista löytyykin heinättömän nurmen vahvoja lajeja. Siankärsämö saattaa listasta unohtua, koska se nostaa kukkansa hieman korkeammalle, mutta versostoltaan se on sopivan matala.

Kokonaan heinätön, tallausta kestävä "nurmikko" on haaste, johon emme vielä osaa täysin vastata, ja sitä varten tarvitaan esimerkiksi uusien kasvilajien siementuotantoa. Vastausta etsiessä tavanomaista harvemmin leikattavat ja runsaammin muuta lajistoa sisältävät nurmikkokasvustot ovat matalan kynnyksen osaratkaisu. Ne ovat lisäksi perustettavissa suoraan monesta nykynurmikosta hoitoa hieman muuttamalla - sopivaa lajistoa on jo paikalla.

Teksti ja kuva: Anu Riikonen. Tarkasteltu artikkeli: Pornaro, C., Fidanza, M., & Macolino, S. (2023). Yarrow (Achillea millefolium) for low-input lawns in the Mediterranean environment. Urban Forestry & Urban Greening, 79, 127812.