Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Kaikkien Kuhasalo

Kuhasalon alue on Joensuun kaupungin suurin ja tärkein yhtenäinen lähivirkistysalue. Se sijaitsee Pyhäselän rannalla, noin kahden ja puolen kilometrin päässä kauppatorilta. Lähivirkistysaluetta uudistettiin laajasti vuoden 2021 aikana.

Kuhasalon alue tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa muun muassa jylhistä kuusistaan, lampaistaan, laavuistaan ja rantakallioistaan. Kuhasalossa on lukuisia virkistysmahdollisuuksia päivittäisestä ulkoilusta maastopyöräilyyn, kalastukseen ja luontoretkeilyyn. Alueen historia ulottuu 1500-luvulle asti, jolloin siellä sijaitsi Valamon luostarin haaraosasto eli skiitta. 

Kuhasalossa luonto on monipuolista ja alueella sijaitsee useita erilaisia kasvupaikkoja, kuten karuja rantakivikkoja, entisiä peltomaita ja varjoisia metsiä. Metsät ovat pääosin reheväpohjaisia kuusikoita. Koko alueella on runsaasti lahopuuta.  

Kuhasalon alue on ollut kaupungin omistuksessa vuodesta 2003 saakka ja sitä ennen se oli noin sadan vuoden ajan sahan omistuksessa. Vuonna 2021 Kuhasalon alueella toteutettiin saneeraus, jonka myötä alueen pysäköintialuetta laajennettiin ja alueen palveluja ja käytettävyyttä parannettiin. Saneerauksen myötä alueelle saatiin muun muassa pyöräkatos, virallisia tulipaikkoja, puuhuolto ja 3,5 kilometriä kulutusta kestäviä rakennettuja reittejä. 

Kuhasalon virkistysalueen suunnittelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun kaupungeille ja kunnille avautui mahdollisuus hakea korona-ajan virkistysalueavustusta vuoden 2020 lopussa. Virkistysalueen parantaminen oli jo valmiina investointiohjelmassa, mutta kohteen rakennusta nopeutettiin vuodella.  

Alueella oli jo ennestään kalastuskunnan ja Joensuun ladun kodat, polkuverkostoa, virallisia ja epävirallisia tulipaikkoja, ortodoksiluostarin muistomerkki ja kyltein varustettu luontopolku. Suosituimmat polkujen osat olivat kuluneet juurakoille ja louhikoille, ja osin leventyneet veden vaivaamiksi väyliksi. Entinen hieman syrjässä ollut luontokohde oli muuttunut muutamassa vuodessa syväsataman ja viereisen Greenpark-yritysalueen katujen ja pyöräteiden rakentumisen, sekä Penttilän kerrostalovaltaisen asuinalueen laajentumisen myötä helposti saavutettavaksi virkistyspaikaksi. 

Alue sijoittuu yleiskaava-alueelle ja suunnittelua ohjasi alueelle tehty hoito- ja käyttösuunnitelma. Virkistysreittien ja pysäköintialueen suunnittelu tehtiin kaupungin omana työnä. Suunnittelusta vastasivat puistosuunnittelija Paula Lamminsalo ja suunnitteluinsinööri Mika Kokko. Reittien sekä tauko- ja tulipaikkojen suunnittelussa korostui olevan maiseman ja luonnon vaaliminen, sekä esteettömyyden huomiointi. Alueen rakentamiselle haettiin vuoden 2021 alussa maisematyölupa. Nopea aikataulu ja aiemmin hyvinkin luonnontilaisen kaltaisen alueen ja polkujen muutostyöt aiheuttivat vilkasta keskustelua ja useita huomautuksia maisematyölupahakemukseen ja suunnitelmaa tarkistettiinkin palautteiden myötä pienipiirteisemmäksi. Rakennettavia reittejä kavennettiin ja olevien huomattavien puiden huomiointi kirjattiin tarkemmin suunnitteluasiakirjoihin. 

Esteettömyys päädyttiin olevien maastonmuotojen ja tavoitellun rakentamistavan ja kunnossapidon resurssien myötä muuttamaan vaativaksi esteettömyydeksi, jossa kalliomurskepintaisia rakennettuja reittejä ja tulipaikkoja ohjeistetaan käyttämään avustajan kanssa. 

Suunnittelutyön aikana ja ennen rakentamista alueelle tehtiin maastokatselmuksia niin liikuntapalvelujen, arkeologin kuin ELY-keskuksenkin kanssa. Alueen rakennustöiden loppuvaiheilla alueelle tehtiin kaupunkirakennepalveluissa työskennelleen insinööriharjoittelija Santeri Korhosen toimesta alustavaa esteettömyyskartoitusta etenkin reittien osalta luontoreittien esteettömyyskartoituslomakkeilla kehitysideoineen.  

Parkkipaikan laajennustöitä lukuun ottamatta rakennustyöt tehtiin pienellä kalustolla olevaa kalliota ja huomattavia puita kierrellen. Joensuun kaupungin työnjohtaja Heidi Keskitalon mukaan alle viiden tonnin kaivinkone on ollut hänen työmaillaan pienin koskaan käytössä ollut. Muita koneita työmaalla olivat pieni pyöräkuormaaja ja traktori. Polkua ei pystytty pohjaamaan alueen arkeologisten arvojen takia, joten polkua jouduttiin korjailemaan painumien takia jo työmaan aikana. Alueella sijainneiden ortodoksisen hautuumaan ja luostarin epävarman sijainnin vuoksi alueella tehtäviä kaivuutöitä on rajoitettu. 

Alue oli liikkujille auki koko ajan, mutta pysäköintialueen rakennustyöt estivät pysäköintipaikan käytön. Alueen opastus valmistui aivan loppumetreillä joulukuussa 2021.  

Puistosuunnittelija Paula Lamminsalo kävi lupaprosessin aikana esittelemässä suunnitelmaluonnosta myös kaupungin yhteistyöfoorumeille: nuorisovaltuustolle sekä vanhus- ja vammaisneuvostoille. 

"Kuhasalosta järjestettiin myös vapaamuotoinen keskustelutilaisuus suunnittelun muutoksista paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Yhteistyötä jatkettiin vammais- ja vanhusneuvoston kanssa myös alueen rakentamisen aikana", kertoo Lamminsalo. 

Rakennustöiden loppupuolella syksyllä 2021 järjestettiin esteettömyyskävely vammais- ja vanhusneuvoston jäsenille ja heidän kutsumilleen kokemusasiantuntijoille. Tuona päivänä vaativiksi esteettömiksi rakennetut reitit pääsivät testiin, jossa niitä käyttivät muun muassa erilaisin apuvälinein liikkuvat henkilöt. 

"Kävelyn päätteeksi pidimme keskustelutilaisuuden nuotion äärellä, jossa saimme monta hyvää vinkkiä alueen viimeistelyyn ja hoitoon."

Kuhasaloon tehdyllä saneerauksella edesautetaan alueen kestävyyttä ja virkistyskäyttöä myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Saneerauksen myötä Kuhasalon parkkipaikalla on valmius esimerkiksi kioskitoimintaan, sillä alueelle on rakennettu vesi- ja sähköliittymät. Virkistysalueen ja parkkipaikan parannustyöt tulivat maksamaan noin 320 000 euroa. Alueen hoidon kustannukset lisääntyivät palvelujen lisäämisen myötä, mutta lähivirkistysalueen hyödyt ovat taatusti kustannuksia suuremmat. Seuraava alueelle tehtävä työ on hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen. Kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti Kuhasalon vieressä sijaitsevaan Penttilänrantaan kehitetään asuinaluetta 2030-luvun loppupuolelle saakka, mikä myös lisää Kuhasalon alueen virkistyskäyttöä lähitulevaisuudessa.

Kuhasalo pähkinänkuoressa:

- Kuhasalon alue on suuruudeltaan noin 50 hehtaaria. 

- Alueen varustus: remontin myötä reilut 40 pysäköintipaikkaa, pyöräpysäköinti, vesitoimiset wc-tilat inva-varustuksella, jätteiden kierrätyspiste, puuhuolto, reitin varrella piknik-pöytiä, kuusi tulipaikkaa, selkokieliset opasteet. 

- Kuhasalon luonto: alueelta löytyvät kaikki Suomen tikkalajit, sekä yli 50 kääpälajia, joista osa valtakunnallisestikin harvinaisia. 

Teksti: Henna Palovaara, kuvat: Joensuun kaupunki. Kirjoittaja toimii viestintäsihteerinä Joensuun kaupungilla, jossa hänen vastuulleen kuuluu muun muassa kaupunkiympäristön viestintä.