Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Jokelan lammet - iloa ihmisille, elinympäristöjä eläimille

Tuusulan pohjoisosassa, pääradan varressa sijaitsee vanha tiiliteollisuuskylä Jokela. 1800–1900-luvuilla toimineet tehtaat ovat jättäneet nykyisin 6800 henkeä asuttavan alueen maisemaan omaleimaisen jäljen: lukuisat savenottokuopat, joista monet ovat täyttyneet pohjavedellä ja muodostaneet monimuotoisen lampien verkoston. Tiivistyvässä taajamassa lammet ympäristöineen ovat keitaita niin ihmisille kuin luontokappaleille.

Lampien luo minut opastavat kunnanpuutarhuri Mia Järvinen ja liikuntapaikkojen hoitaja Jari Kuusrainen.
Vuonna 2020 Jokelan lampialueille tehtiin toimenpidesuunnitelma, jossa määritetään niiden kunnostustoimet tuleville vuosille. Kullakin lammella tai lampialueella on omantyyppinen profiilinsa.

Maisema Pesulanlammelle ilahduttaa nykyisin entisten tiilitehtaan ja pesulan käytössä olleiden rakennusten tilalle rakennettujen kerrostalojen asukkaita. Kuva: Tuusulan kunta / Sari Tsokkinen

Kolme hiukan syrjemmällä Jokelan keskustasta sijaitseva lampea, Valolampi, Rantakarinlampi ja Ventoniemenlampi, muodostavat lintulammiksi kutsutun kokonaisuuden. Lintulammet ovat Jokelan lammista luonnontilaisimpia ja niiden hoidossa keskitytään pesimälinnuston elinolojen parantamiseen, vieraslajien torjumiseen ja veden virtauksen varmistamiseen. Toimenpidesuunnitelma kertoo, että saarekkeilta poistetaan puustoa ja pensaikkoa lintujen elinolosuhteiden turvaamiseksi, ja saarekkeiden umpeenkasvu rannan kanssa estetään. Tiheikköjäkin jätetään paikoin luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelmissa on kuitenkin myös avata näkymiä harkitusti sekä rakentaa lintujenkatselupaikka. Apua luonnolle, ja luontoa ihmiselle. 

Lintulammet ovat kolmen lammen kokonaisuus. Niillä pesivät laulujoutsen ja haapana, Suomessa vaarantuneet liejukana ja naurulokki sekä Suomen vastuulajeihin kuuluva telkkä. Kuva: Tuusulan kunta / Sari Tsokkinen

Lammista suurin on Koulunlampi, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Jokelan koulukeskuksen vieressä, aivan keskustan tuntumassa. Myös Koulunlampi ranta-alueineen tarjoaa elin- ja ruokailuympäristöjä monille lintulajeille: naurulokille, kalatiiralle ja telkälle, Suomessa vaarantuneille tervapääskylle ja viherpeipolle sekä silmälläpidettäväksi luokitellulle haarapääskylle. Metsäinen eteläreuna on varattu linnuille, mutta pohjoispuolella pääosassa on virkistyskäyttö. 

Liikuntapaikkojen hoitaja Jari Kuusrainen ja kunnanpuutarhuri Mia Järvinen kertovat, että Apteekinlampi ympäristö uudistetaan helppohoitoiseksi rakennetuksi puistoksi, jossa ihmiset viihtyvät. Kuva: Liisa Hyttinen

Talvisella kävelyllämme näkyy koululaisia puuhailemassa rannan tuntumassa. Syksyllä avatulla talviuintipaikalla ei näy juuri nyt ketään, ja hetkellisesti heikoksi sulaneelle jäälle ei parane mennä, vaikka vastarannalla houkuttaisi paikallisen yrittäjän pystyttämä napakelkka. Kuusrainen kertoo, että kolme vuotta sitten uudistettiin uimarantaa, ja seurasi yleisöryntäys: 200 ihmistä nauttimassa kyläkeskuksen luontoluksusta.

Jokelan lampireitti on noin kahden kilometrin pituinen kierros, jonka varrelle mahtuu niin hoidetumpaa kuin luonnonmukaisempaa ympäristöä. Kuva: Liisa Hyttinen

Koulunlammessa elää myös vakiintunutta vieraslajia piikkimonnia sekä kansallista haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa, jota poistettiin sieltä 80 säkillistä kesällä 2023. Nyt Järvinen ja Kuusrainen jännittävät, miten poisto vaikuttaa tulevan kesän tilanteeseen.

Jokelan laulujoutsenet ovat kuuluisia siitä, että ne käyttävät suojatietä kiertäessään ruokailemassa eri lammilla. Poikasia oli pesueessa jopa seitsemän vuonna 2021. Tuusulan kunta / Kari Kohvakka

Tulevana kesänä kunnostusvuorossa on pieni Apteekinlampi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla aivan keskustan liikerakennusten tuntumassa. Lammen profiilia ollaankin kohottamassa siistimällä ympäristöä, uusimalla kävelypolkua ja tekemällä oleskeluterassit sen rannoille. Järvinen mainitsee, että lammen rannalla oleva suuri kuusi on asukkaille tärkeä kausivalaistu puu.

Kosteikkoina toimivat kuivalammet rehevöittävät maisemaa ja tarjoavat lähivirkistystä aivan kerrostaloalueen keskellä. Kuva: Tuusulan kunta / Tarja Kärkkäinen

Jokelan lammilla pesii vakituisesti laulujoutsen, jonka pesueet ovat nousseet ajoittain mediahuomionkin kohteeksi. Joutsenperheellä on tapana tepastella kyläteitä pitkin lammelta toiselle, suojatietä tienylitykseen käyttäen. Ihmisten ja lintujen yhteiselo on lampien, puistojen, katujen ja asuin- ja liikerakennusten vuoroin laikuttamassa kylässä onnistunut.

Teksti: Liisa Hyttinen