PIENET OLENNOT SUURESSA ROOLISSA - Mikrobien avulla luodaan kukoistavia viherrakenteita.

VIHERRAKENTEET KAUPUNKIEN APUNA

Kaupungit ovat ennennäkemättömien haasteiden edessä, kun sademäärät kasvavat, lämpötilat nousevat ja kuivat kaudet pitenevät. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen haastaa kaupungit ja yritykset etsimään kaupunkiympäristöstä huolehtimiseen ekologisia ratkaisuja – kuten ammattilaisten suunnittelemia viheralueita ja -rakennelmia. Viherseinistään tunnettu InnoGreen panostaa tutkimukseen kehittääkseen kestäviä käytännön ratkaisuja tulevaisuuden kaupungeille.

Viherkattojen ja -seinien suosio kaupunkisuunnittelussa jatkaa kasvuaan sekä viihtyisyyden että muiden etujen vuoksi. Ne voivat esimerkiksi varastoida ja suodattaa hulevettä sekä laskea kaupungin lämpötilaa. Viherrakenteista täytyy kuitenkin pitää huolta, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty. Esimerkiksi lämpö, kuivuus, voimakas tuuli, matala kasvualusta ja suora auringonpaahde tuovat omat haasteensa viherelementeille. Näiden ohella rakennelmiin istutettavien kasvien kasvualustat ovat yleensä lähes steriilejä, mikä ei tue kasvien hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteita voidaan kuitenkin ratkaista mikrobien avulla.

MIKROBIT VAHVISTAVAT KASVEJA SEKÄ AVITTAVAT KASVUA

Kasvien juuristolla on samankaltaisia tehtäviä kuin ihmisen ruoansulatuselimistöllä. Molemmat sulattavat nestettä sekä ravintoaineita, minkä jälkeen tarpeelliset aineet kuljetetaan sinne missä niitä tarvitaan, olipa kyseessä ihmisen kehon eri osat tai kasvin lehdet. Suolistossamme elävät pieneliöt muodostavat suoliston mikrobiomin, joka paitsi huolehtii ravinteiden ja veden imeytymisestä, myös taistelee haitallisia bakteereita vastaan. Kasveilla vastaavaa systeemiä juuristossa kutsutaan ritsosfäärin mikrobiomiksi ja kuten ihmisilläkin, tasapainoisen mikrobiomin ylläpitäminen parantaa kasvien terveyttä ja hyvinvointia.

Viherkattojen ja -seinien kasvit tarvitsevat toimivaa mikrobiomia kuten muutkin kasvit esimerkiksi kukkapenkissä tai pellon laidalla. Rakentamisen ja muiden kasvuolosuhteiden aiheuttamien rajoitusten vuoksi mikrobien yhteisöt ovat kuitenkin erilaisissa viherelementeissä usein epävakaita ja heikkoja, tai saattavat puuttua jopa kokonaan. Jotkin kasvualustojen tarjoajat myös käsittelevät maaperää voimakkaasti ehkäistäkseen rikkakasveja ja tuholaisia. Tutkimusten mukaan maaperän luontaiset mikrobit ovat kuitenkin kasveille ja niiden kasvulle tärkeitä. Kasvien juuriston mikrobiomia voidaan parantaa istuttamalla maaperään kasvua edistäviä mikrobeja, mutta ne toimivat tehokkaammin, jos kasvualustassa on jo valmiiksi omia luonnollisia mikrobeja. Siksi liian käsiteltyä kasvualustaa ei voi suositella viherrakennelmiin.

SOPIVILLA MIKROBEILLA SOPIVAT TULOKSET

Tutkijat ovat tunnistaneet kasvien juuristoissa monia mikrobilajeja, jotka voivat auttaa kasveja imemään enemmän ravinteita ja vettä, lisätä niiden kuivuuden, lämmön ja tuulen sietokykyä, säädellä kasvua sekä ehkäistä kasvitauteja ja tuholaisia. Tällaisia kasvumikrobeja hyödynnetään jo jonkin verran maanviljelyssä, mutta niitä ei ole laajalti hyödynnetty muissa kasvinviljelyn muodoissa, kuten viherkatoissa ja -seinissä. Mikrobit kuitenkin tarjoavat paljon mahdollisuuksia viherrakennelmien kehittämiseen.

Kasvumikrobien lajin valintaan tulee kiinnittää tarkkaan huomiota. Kasvinsuojelussa hyvä nyrkkisääntö on hyödyntää monikäyttöisiä kasvumikrobeja, jotka parantavat useampia kasvin ominaisuuksia. Lisäksi pitää miettiä kohteen kasvuolosuhteita. Maaperässä kannattaa käyttää vain muutamaa erilaista mikrobia, sillä se vähentää niiden mahdollista kilpailua keskenään. Tekemässäni tutkimuksessa esimerkiksi hyödynnettiin yhtä sienilajiketta (rhizophagus irregularis) sekä yhtä bakteerilajiketta (bacillus amyloliquefaciens), jotka imeyttävät sekä typpeä että fosforia samaan aikaan. Ne myös tehostavat kasvien vedenottoa ja ehkäisevät kasvitauteja. Kyseiset mikrobit kestävät hyvin suomalaisia vuodenaikoja ja ilmastoa, ja ne lisäsivät kasvien kasvua merkittävästi (578-2447 prosenttia kasvihuoneessa ja 27,4-94,7 prosenttia viherkatossa).

Tutkimuksessa käytetyt mikrobit myös toimivat paremmin yhdessä käytettyinä, eli kasvit kasvoivat suuremmiksi, kun maaperään istutettiin molempia mikrobilajeja. Myöhemmin InnoGreenin kanssa yhteistyössä toteutetussa kenttäkokeessa ilmeni, että molempien mikrobien hyödyntäminen voi myös parantaa hulevesien pidätystä keskimäärin kahdeksan prosenttia.

HUOLELLISELLA HOIDOLLA ENTISTÄ KESTÄVÄMPIÄ ISTUTUKSIA

Viherkattoja ja -seiniä tulee hoitaa siinä missä muitakin viheralueita. Oikeanlainen ylläpito on kriittisen tärkeää sekä kasvien että niiden mikrobiomin hyvinvoinnille. Ensimmäisten vuosien aikana täytyy huolehtia hallitusta ja sopivasta kastelusta pitkien kuumien ja kuivien jaksojen aikana. Tämä auttaa kasveja ja niiden mikrobiyhteisöjä selviämään ja tottumaan hankaliinkin kasvuolosuhteisiin. Tarvittaessa mikrobeja voidaan istuttaa kasvualustoihin useamman kerran, jotta ne varmasti lähtevät elämään ja lisääntymään. Viherrakenteissa voidaan myös varovaisesti hyödyntää mahdollisimman ympäristöystävällisiä lisäaineita, kuten biohiiltä ja hydrogeeliä.

Kasvumikrobien vaikutusta viherrakennelmiin on tutkittu vasta vähän, ja tutkimus kehittyy jatkuvasti. Vaikutukset riippuvat monesta tekijästä kuten mikrobien lajista, paikallisesta ilmastosta, ylläpidosta ja viheristutuksien laadusta. V

Teksti: LONG XIE, kuvat: INNOGREEN. Kirjoittaja on tutkinut kasvien kasvua edistäviä mikrobeita (PGPM, plant growth promoting microbes) ja niiden hyödyntämistä viherkatoissa ja -seinissä.